Archives: August 2019

KymiRingillä mitattiin huippunopeus 340km/h

Taneli_Niinimaki-1209-1024x682

KymiRingin huippunopeus 340km/h kirjattiin Ducatin testikuljettaja Michele Pirron nimiin. Kuva: Taneli Niinimäki, KymiRing.

Suomen MotoGP-testeissä ylitettiin toisena päivänä, tiistaina huippunopeus 340km/h KymiRingin uudella radalla Iitissä.

Ratamoottoripyöräilyn MotoGP-sarjan ensimmäinen testipäivä ajettiin sadekelissä maanantaina, mutta tiistaina kuljettajat pääsivät kiertämään KymiRingiä poutasäässä. Uuden radan pito parani päivän mittaan jokaisella ajojaksolla, ja kuljettajat pääsivät paremmin sinuiksi suurten korkeuserojen rataan. Iltapäivällä pisimmällä suoralla mitattiin testien huippunopeudeksi 340 kilometriä tunnissa, josta vastasi Ducatin Michele Pirro. Maanantain sadekelissä päästiin 320 kilometriin tunnissa.

– Päivän mittaan kuljettajien fiilikset radasta paranivat, koska radan pintaan tarttui kumia enemmän, jonka myötä pitoa tuli lisää. Eilen pitoa oli huomattavasti vähemmän märkien olojen ja uuden asfaltin takia, mutta tänään pääsimme testaamaan enemmän ja tehokkaammin, kuvaili MM-mitalisti ja nykyinen KTM-testikuljettaja Mika Kallio, joka kellotti huippunopeudekseen 335km/h.

– Suurin osa radasta on tosi mukavaa ajettavaa. Muutamaa hidasta mutkaa meidän olisi pitänyt ajaa enemmän, jotta olisimme päässeet niihin paremmin sinuiksi. Ajolinjavaihtoehtoja ei ole hirveästi, koska ajetaan koko ajan puolelta toiselle kallellaan.

Tiistain testiajot päättyivät pari tuntia suunniteltua aiemmin rankkasateen iskettyä rata-alueelle. Vaihtelevista keliolosuhteista huolimatta kaksipäiväinen testi antoi erinomaisesti tietoa, minkälainen rata KymiRing on.

– Kierrokset jäivät maanantaina suunniteltua vähäisemmiksi sadekelin takia, mutta oli hyvä, että pääsimme testaamaan sekä märällä että kuivalla. Ajoin maanantaina reilut kymmenen kierrosta, mutta tänään jo 35, Kallio totesi.

MotoGP-sarjan promoottori Dorna Sportsin urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta oli mielissään testiajosta.

– Oli radan testaamisen ja kehittämisen kannalta tärkeää, että toinen ajopäivä oli kuiva. Sade puolestaan auttoi näkemään, miten vesi poistuu radalta, Ezpeleta muistutti.

– Radan perusprofiili on kunnossa, eikä suuria muutoksia tarvitse tehdä. KymiRing on selkeästi omanlaisensa rata.

MotoGP-sarjan ensi vuoden kilpailukalenterin pitäisi valmistua parin viikon sisällä, jolloin selviää myös Suomen ensimmäisen MM-osakilpailun järjestämisajankohta.

SUOMALAISEN RATAMOOTTORIPYÖRÄILYLEGENDA JARNO SAARISEN TARINASTA KANSAINVÄLINEN DRAAMASARJA

d276a342-badf-4938-b039-c8a1a7020804-w_576_h_2000

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Sarja saa ensi-iltansa 2021/22 ja sen tuottaa Funfar Oy -tuotantoyhtiö. Sarjan yhteistyökumppanina on Yleisradio ja sen kehittelyä on tukenut Suomen Elokuvasäätiö. Käsikirjoittajina toimivat Sami Keski-Vähälä ja italialainen Valerio D’Annunzio. Taustatutkimuksessa on avustanut Soili Karme, joka oli sarjan tapahtumien aikaan Jarno Saarisen puoliso ja kilpauran keskeinen tuki.

Draamasarjan tapahtumat sijoittuvat Suomen lisäksi Italiaan ja Keski-Eurooppaan. Sen keskeisiä henkilöitä ovat suomalaiset, italialaiset ja brittiläiset kilpa-ajajat, jotka yhdessä perheineen kiersivät kilpailusta toiseen. Sarja kuvaa aikakauden ratamoottoripyöräilyn maailmaa Saarisen tarinan kautta.

”Paroni”-lempinimellä tunnettu Jarno Saarinen nousi lajin huipulle aikana, jolloin suuri osa kuskeista oli amatöörejä. Suomalainen tunnettiin uransa alkuaikoina siitä, että hän viritti ja huolsi oman moottoripyöränsä. Saarinen haastoi lajia silloin hallinneen italialaisen moninkertaisen mestarin Giacomo Agostinin. Jarno Saarisen kohtaloksi koitui kuolemaan johtanut onnettomuus Monzan radalla Italiassa 1973.

Sarjan kansainvälisenä myyntiyhtiönä toimii Eccho Rights. Sarja esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti kansainvälisille rahoittajille Series Mania -tapahtumassa Ranskassa maaliskuussa 2019, jonne valittiin esiteltäväksi 15 projektia noin 500 hakijasta ympäri maailman.