Moottoripyörästä kehitetään älykkäämpää ja turvallisempaa havainnointijärjestelmillä

b579f91d281191df_featured

VTT ja KTM Nordic Oy (KTM) ovat aloittaneet yhteistyön, jossa KTM-moottoripyörä varustetaan samankaltaisilla teknisillä tiedonsiirto- ja ympäristön havainnointijärjestelmillä kuin VTT:n automaattiset ajoneuvot.  Ajoneuvojen turvajärjestelmien ja antureiden on tarkoitus tehdä moottoripyöristä muille ajoneuvoille näkyvämpiä ja liikenteestä turvallisempaa ja tehokkaampaa kuin aikaisemmin.

VTT on saanut kansainvälistä tunnustusta autonomisten ajoneuvojen ja niiden antureiden ja ohjelmistojen kehitystyöstä erityisesti vaikeisiin olosuhteisiin. Parhaillaan VTT tekee tutkimustyötä yli kymmenessä liikenteen automatisaation ja 5G- ja ITS-G5-kommunikoinnin kansainvälisissä ja kotimaisissa projekteissa ja toimeksiannoissa. Automattisten autojen ja työkoneiden – Martti, Marilyn, Pate ja eLvira – lisäksi tutkimus ulotetaan nyt koskemaan myös moottoroituja kaksipyöräisiä.

Liikenteen automatisoitumisen eteneminen on jo tuonut liikenteeseen autoja, joissa on älykkäitä sensoreita kuten tutkia, laserskannereita ja automaattiseen kuvantunnistukseen käytettäviä kameroita. Näitä sensoreita käytetään autojen kuljettajaa avustavissa järjestelmissä havaitsemaan ja tunnistamaan auton lähiympäristössä olevia ja liikkuvia ihmisiä, ajoneuvoja ja esineitä. Inhimilliset ajo- ja arviointivirheet ovat pääsyynä liikenneonnettomuuksissa, ja vain hyvin harvoin ajoneuvon tekninen vika on suurin onnettomuuden syntyyn vaikuttava tekijä. Lähivuosina autojen kuljettajaa avustavat järjestelmät kehittyvät kohti automaattisen ajamisen mahdollistavia tekoälyn ohjaamia ajoneuvoja.

Tässä tulevaisuuden liikennejärjestelmän skenaariossa on tärkeää huomioida myös moottoripyörät. Nykyisten henkilöautojen kuljettajaa avustavien järjestelmien anturit – kuten esimerkiksi mukautuvan vakionopeussäätimen tutka tai kamera – eivät hollantilaisten tutkimusten*) mukaan havaitse, saati tunnista moottoripyörää, ellei se aja keskellä kaistaa ja/tai ainakin auton etenemissuunnan mukaisella keskilinjalla. Käytännössä kooltaan pienempien mopojen kohdalla tilanne on tätäkin haastavampi.

”Tutkimustyömme keskittyy ajoneuvojen antureiden ja uusien kommunikointijärjestelmien kehittämiseen ja tutkimiseen. Tarkoituksena ei suinkaan ole kehittää autonomisesti ajavaa moottoripyörää, vaan tutkimus painottaa moottoripyöräympäristössä toimivien laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden soveltuvuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on tutkia ja testata, miten moottoripyörästä saadaan älykäs osa tulevaisuuden liikennejärjestelmää, ja tässä Jarnoksi nimetty tutkimuspyörämme on oleellinen osa”, kertoo johtava tutkija Aki Lumiaho VTT:n RobotCar Crew-tutkimusryhmästä.

Kuljettajan avustavat järjestelmät lisäämään moottoripyöräilyn turvallisuutta

Tutkimukseen kuuluu oleellisena osana kehittää moottoripyörien ja autojen välistä langatonta tiedonsiirtoa, jota voidaan hyödyntää myös muissa kevyemmissä ajoneuvoissa. Tällä teknologialla mahdollistetaan ajoneuvojen keskinäinen ja ajoneuvojen ja infrastruktuurin järjestelmien välinen automatisoitu tiedonvaihto ja kommunikaatio. Kommunikaatiota käytetään hyväksi niin auton kuin moottoripyörän kuljettajaa avustavien järjestelmien kehitys- ja pilotointityössä.

”Nykyisiä perinteisen moottoripyörän kaltaisia ajoneuvoja voidaan pitää automaattiautoihin verrattuna ’tietämättöminä’. Ne eivät itse ymmärrä liikenteen olosuhteita, tilanteita tai tapahtumia, ne eivät näy riittävästi autojen järjestelmille eivätkä kommunikoi muiden ajoneuvojen tai järjestelmien kanssa. Moottoripyörillä liikkuessa kaikki liikenneturvallisuustekijät ovat kiinni moottoripyöräilijästä itsestään, mutta myös muiden ajoneuvojen kuljettajista, siis niistä inhimillisistä tekijöistä, jotka tekevät liikenteessä virheitä”, taustoittaa Lumiaho.

 

*) Westerband, E., ‘Adaptive Cruise Control & Motorcycle Recognition’, RDW (2018) ja
Rood, R., ‘ADAS Testing, Hoe reageren Advanced Driver Assistance Systemen op motorrijders?’, RDW (2018)