Category: Yleiset Uutiset

MP-toimiala tukee kilpamoottoripyöräilyä lähes 100 000 eurolla

mp-stars_main_logo_clean_red

Moottoripyöräilyn kilpailutoiminnan tukemiseksi on perustettu MP Stars -hanke. Se on tukiryhmä, joka tarjoaa 13 eri moottoripyörälajin kilpailijalle kullekin tuhansien eurojen tukipaketin kilpailemiseen kaudella 2019. Tuen saannin perusteina eivät ole suoritukset vaan sitoutuminen ja rakkaus lajiin. Kuka tahansa kilpaurheilua harrastava tai sellaiseksi aikova voi ilmoittautua mukaan arvontaan. MP Stars -kilpailijat kaudelle 2019 arvotaan perjantaina 1.2.2019 klo 17 MP-messuilla järjestettävässä hulppeassa tilaisuudessa.

Hanke tukee tuiki tavallista kilpamoottoripyöräilijää, jolle tarjotaan mahdollisuus kisata yhden vuoden täysillä ilman kovaa taloudellista painetta. Kilpailija voi  olla jo kisoissa menestynyt tai vasta ensimmäiseen kisakauteensa osallistuva. Tukea annetaan eri-ikäisille ja erilaisissa vaiheissa uraansa oleville kilpamoottoripyöräilijöille. MP Stars -kilpailijat arvotaan kolmestatoista ryhmästä. Suurimmat lajit on jaettu useampiin ryhmiin.

Road Racing alle 20-vuotiaat

Road Racing yli 20-vuotaat

Motocross alle 10-vuotiaat

Motocross 10-20 -vuotiaat

Motocross 21-35-vuotiaat

Motocross yli 35-vuotiaat

Enduro alle 20-vuotiaat

Enduro 21-35-vuotiaat

Enduro yli 35-vuotiaat

Ratalajit

Supermoto/ Minisupermoto

Classic kaikki lajit

Muut lajit

Näkyvyyttä lajeille ja lisää harrastajia

Ajatus MP Stars -hankkeesta syntyi MP-messuilla Helsingissä. Moottoripyöräilyn suurtapahtumaa järjestävässä tiimissä pohdittiin, miten kilpamoottoripyöräily saisi enemmän näkyvyyttä ja lisää harrastajia. Eri lajeista pitäisi olla myös helppo vaihtaa toiseen lajiin niin halutessaan. Tämä on helpompaa, jos tietoa ja verkostoitumista eri lajien kesken on riittävästi. MP Stars -hanke tukee kilpamoottoripyöräilijöitä, mutta tuo myös näkyvyyttä eri lajeille. Vuoden 2019 MP Stars -kilpamoottoripyöräilijät tapaavat toisiaan ja seuraavat toistensa kehitystä ja pärjäämistä kisakauden aikana. MP Stars -kisaajien kisakautta voi seurata sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta. Lajeja nostetaan myös esille MP-medioissa.

Vahva tuki toimialalta

MP-messut on mukana toiminnan moottorina. MP Stars -hanketta tukevat muun muassa Messukeskus, Suomen Moottoriliitto, KTM Nordic, SGN / Allright, XL Moto, 24MX, Biketeam, Blackseven, Honda, Arai, AEL, Radio City, MP Maailma, Bike, Offroad Pro ja kaikki kilpailuja järjestävät kerhot.  Jokainen taho tukee omalla panoksellaan kilpailijoita. Ajatuksena on, ettei kukaan tue yhtä tiettyä kilpailijaa tai lajia, vaan tukea annetaan hankkeelle, jonka kautta tuki jaetaan tasaisesti. Tuen saaminen ei edellytä hyviä suorituksia lajissa, vaan sitoutumista ja hyvää onnea arvonnassa. Voitettuaan arvonnassa  kilpamoottoripyöräilijä saa tukea mm.  lisenssiin, kilpailumaksuihin, varaosiin ja varusteisiin. Kilpailijoille tarjotaan myös mediapaketti, media- ja somekoulutusta, huoltokoulutusta, eri lajien kokeilumahdollisuuksia ja ajopäiviä.

”Toimiala on innostunut tukemaan hanketta. Kilpamoottoripyöräily on lähellä monien sydäntä ja kilpamoottoripyöräilyn statuksen nostaminen lisää varmasti myös moottoripyöräilyä yleisesti”, kertoo Niko Kantola Messukeskuksesta. ”Halusimme tehdä tästä konseptin, jossa tuetaan tavallista kilpamoottoripyöräilijää. Olemme todella innoissamme tästä kaikesta.”

Sinustako MP Stars -kuski?

MP Stars -tukea saavat kolmetoista kilpamoottoripyöräilijää arvotaan perjantaina 1.2. klo 17 MP-messuilla Helsingissä huikeassa MP Stars -tilaisuudessa. Arvonnan suorittavat eri lajien suomalaiset legendat. MP Stars -arvontaan voi ilmoittautua 15.1.2019 asti verkkosivujen  www.mpstars.fi kautta. Osallistuvien on oltava paikan päällä arvonnassa, jotta voivat saada tulevan kauden tuen. Tuen saaja sitoutuu kisaamaan vuoden aikana määrätyn määrän kisoja sekä kertomaan harjoittelustaan ja kisaamisestaan sosiaalisen median kautta muille moottoripyöräilijöille.

MP 19 -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa perjantaista sunnuntaihin 1.– 3.2.2019. Tapahtuman järjestää Messukeskus yhteistyössä Teknisen Kaupan liiton Moottoripyöräjaoston kanssa.

Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tarpeet koottiin strategiaksi – turvallisuus ja ympäristö keskiössä

motorcyclist-1493398130Wv8

Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallisessa mopo- ja moottoripyörästrategiassa luodaan visio mopojen ja moottoripyörien asemasta liikennejärjestelmässä vuonna 2030 ja määritetään toimenpiteet vision toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että Suomessa on erinomaiset edellytykset mopoilulle ja moottoripyöräilylle harrastus- ja liikkumismuotona.

Turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat ovat strategian ydin. Turvallisuus rakentuu liikenteen infrastruktuurista, kulkuvälineistä ja teillä liikkujien asennekasvatuksesta. Pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön mopo- ja moottoripyöräliikenne ja esimerkiksi uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä edistetään.

“Mopot ja moottoripyörät on nähtävä osana älykästä liikennejärjestelmää ja ehjiä liikenneketjuja niin, että esimerkiksi liityntäpysäköinti ja joukkoliikenteeseen siirtyminen on sujuvaa. Liikenne- ja asennekasvatuksen painoarvoa tulisi lisätä kaiken ikäisten lasten ja nuorten kasvatuksessa ja opetuksessa. Siitä on huomattavaa hyötyä”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Strategian haastavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toiminnan ja sääntelyn määrätietoista kehittämistä ja laaja-alaista yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken. Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu viiteen osioon: 1) infrastruktuuri, 2) tiedon hyödyntäminen, 3) ympäristö ja ilmasto, 4) palvelut sekä 5) liikennekasvatus ja -koulutus.

1. Liikenteen infrastruktuurissa mopoilijoille ja moottoripyöräilijöille tärkeitä ovat erityisesti näkyvyyteen liittyvä suunnittelu sekä erilaiset tiepäällysteet ja tiemerkinnät, jotka vaikuttavat tien kitkaan. Turvallisuutta parantavat myös katutilan sopiva mitoitus ja kaistajärjestelyt. Liityntäpysäköintien suunnittelulla mahdollistetaan joustavat matkaketjut joukkoliikenteeseen ja uusiin liikenteen palveluihin.

2. Tietoa ja automaatiota hyödyntämällä voidaan tarjota parempia palveluita mopoilijoille ja moottoripyöräilijöille. Ajoteknologian ja liikenteen ohjauksen digitalisaation kehittyessä voidaan hyödyntää erilaisia innovaatioita, jotka antavat tietoa ympäröivistä sääolosuhteista sekä liikenteen tilasta, kuten ruuhkista tai muiden ajoneuvojen äkillisistä jarrutuksista.

3. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla vähennetään liikenteen päästöjä ja sähkön ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä myös mopoissa ja moottoripyörissä on edistettävä. Verotuksen painopistettä muuttamalla voitaisiin vauhdittaa ajoneuvokannan uusiutumista. Suomi on EU:n päästötavoitteiden myötä sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

4. Liikkumisen palveluita kehitetään niin, että mopot ja moottoripyörät saadaan nykyistä paremmin osaksi matkaketjuja. Kaavoituksella ja elinympäristön suunnittelulla voidaan edistää motoristien hyödyntämien palvelujen, kuten lepopaikkojen ja liityntäpysäköintien, kehittämistä.

5. Liikenne- ja asennekasvatuksella on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumisvalmiuksiin ja käyttäytymiseen liikenteessä merkittävästi. Nuorten henkilöiden osuus liikenneonnettomuuksissa on huomattavan suuri. Turvallisuushakuinen ja valpas liikkuminen jalan ja polkupyörällä edistää vastuullisen ajotavan omaksumista, kun siirrytään moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaksi.

Strategia on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Mopo- ja moottoripyörästrategia 2025

Neljä suomalaista valittu moottoripyöräurheilun kattojärjestön tehtäviin

Puheenjohtajisto-1024x768

Koko Suomen Moottoriliiton puheenjohtajisto toimii kansainvälisten kattojärjestöjen tehtävissä. Vasemmalla Henri Saari, Tapio Nevala ja Nita Korhonen. Kuva: Suomen Moottoriliiton Tiedotus

Kansainvälinen Moottoriliitto FIM julkaisi tällä viikolla komissioidensa kokoonpanot vuosiksi 2019-2022. Moottoripyöräurheilun kattojärjestössä tulee tällä vaalikaudella toimimaan neljä suomalaista.

Kansainvälisen Moottoriliitto FIM:n hallitus päätti Genevessä pitämässään kokouksessa uusista komissioiden jäsenistä. Suomesta uutena jäsenenä endurokomissioon valittiin Suomen Moottoriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Henri Saari. Aiemmin FIM:n jääspeedwayn Race Coordinatorina toiminut Jouni Seppänen nimitettiin nyt ratalajikomission jäseneksi ja juridisen paneelin jäsenenä toiminut Sakari Vuorensola jatkaa vielä seuraavat neljä vuotta tehtävässään.

– Tämä on hieno tunnustus työstä enduron hyväksi. Taustalla on varmasti useammat hyvin menneet Suomessa järjestetyt MM-kisat sekä aktiivinen toimimiseni osana delegaatiota ja joukkueenjohtajana enduron joukkue-MM-kilpailussa, Saari iloitsee.

– Meillä suomalaisilla on hyvä maine tuolla kansainvälisellä kentällä. Toki enduron MM-sarja on haasteellisessa tilanteessa ja nyt selkeästi pyöritään pohjamudissa. Tilanteen korjaaminen vaatii varmasti aikaa, hetkessä ei muutoksia tapahdu. Odotan mielenkiinnolla, millainen komission muu kokoonpano on, presidentin John Collinsin tunnen hyvin ja uskon, että yhteistyö hänen kanssaan tulee varmasti toimimaan, Saari jatkaa.

FIM valitsi aiemmin tänä vuonna komissioiden puheenjohtajat. Naiskomission puheenjohtajana jatkaa vuodesta 2012 tehtävässä toiminut Suomen Moottoriliiton toinen varapuheenjohtaja Nita Korhonen.

– Paljon olemme saaneet tehtyä viimeisten vuosien aikana, mutta roppakaupalla on vielä hommaa edessä. Kun toiminta-ala kattaa 113 maata mukaan lukien maat, joissa naisia rangaistaan, jos he istuvat moottoripyörän päälle, ei homma tapahdu ihan hetkessä, Korhonen naurahtaa.

– On kuitenkin hienoa, että Suomi toimii esimerkkinä muille maille myös kisapuolella, tuleehan maastamme maailman ainoa avoimen luokan maailmanmestari, Kirsi Kainulainen, hallitseva RR:n liikuntarajoitteisten naisten luokan maailmanmestari Ulla Kulju, tuore enduron Euroopan mestari Sanna Kärkkäinen sekä viime vuonna FIM:n naislegendaksi valittu Taru Rinne, joka saavutti ensimmäisenä naisena maailmassa RR:n MM-pisteitä, Korhonen listaa.

Suomella on vahva edustus myös FIM Europessa. Viime lauantaisessa hallituksen kokouksessa Euroopan liitto nimitti Drag Racing -komission puheenjohtajaksi Jari Halosen, Enduro-komission jäseneksi Hannu Häkkälän ja Touring-komission jäseneksi Jukka Lainkarin.

Heinäkuussa Ranskan Nantesissa järjestetyssä FIM Europen vuosikokouksessa SML:n kunniapuheenjohtaja Juhani Halme valittiin jatkamaan FIM Europen hallituksessa myös seuraavat neljä vuotta. Tilintarkastajana myös edelliset vuodet toiminut SML:n puheenjohtaja Tapio Nevala nimitettiin jatkoon ja Hannu Tuomainen valittiin juridiseen paneeliin.

– On erittäin merkittävää, että näin pienellä maalla on näin suuri vaikutusvalta moottoripyöräurheilun huipulla. Pääsemme olemaan mukana tekemässä päätöksiä ja vaikuttamaan siihen, millainen on tulevaisuuden moottoriurheilu. Sen vaikutus näkyy selvästi myös suomalaisessa moottoriurheilussa, Tapio Nevala kiteyttää.

Maailman nopein kaksipyöräinen viikonloppuna Vauhtiajoissa

Jaska-1024x711
Vauhtiajojen 15-vuotisjuhlia vietetään vauhdikkaissa merkeissä myös ratapuolen osalta. Ratakilpailujen tauoilla nähdään runsas tarjonta moottorivetoista näytösohjelmaa. Radalla päristelee viikonloppuna mm. maailmanennätysmies Jaakko Salakarin ohjastama maailman nopein kaksipyöräinen, jonka kiihtyvyysnopeus ja äänet ovat tajunnanräjäyttävä kokemus.
Jaakko Salakari on vantaalainen Seinäjoella työssäkäyvä perheenisä. Samanaikaisesti mies on vuodesta 1996 ollut Suomen nopein moottoripyöräajaja. Salakarin alla on täysin omavalmisteinen noin 2000 hevosvoiman Nitro Bike -kiihdytyspyörä.
Salakarin pyörä vie polttoainetta 1,2 litraa sekunnissa. Polttoaineena 1700m3 koneeseen isketään nitrometaania. Kiihtyvyys pyörässä on nollasta sataan alle sekunnissa. Miehen kiihdytyspyörän kiihdytysnopeutta on vaikea edes ymmärtää pelkkien lukujen perusteella; se täytyy kokea itse.
 
– Kun aukaisen kaasun, niin pyörä menee heti täysiä. Pyörä ei varsinaisesti “kiihdy” olleenkaan, vaan heti kun kaasun painaa pohjaan, vauhtia on samantien jo huimasti. Oma pyöräni on maailman nopein kaksipyöräinen, vauhtia on 100 metrin kohdalla jo 260 kilometriä tunnissa ja kiihtyvyys nollasta sataan alle sekunnin, luettelee Salakari.
 
Mies on tykittänyt pyörällää Nitro Bike -luokan maailmanennätyksen ajamalla 400 metriä 6,01 sekunnissa.  Myös hiljattain ajetut 100 metrin ja 200 metrin ajat ovat mykistäneet koko drag racing -lajipiirin.
 
– Maailmanennätyksellä ei ole mitään tekemistä tuurin kanssa, me olemme vain tehneet paljon enemmän töitä kuin kukaan muu. Moottori ja koko pyörä on omaa suunnittelua ja täysin itse tehty. Täysin omatekemää suomalaista osaamista ja innovaatiota. Minulla on ollut todella hyviä ihmisiä ympärillä, ei tätä yksin tehdä. On sattunut hyvä tuuri, että on löytynyt kykeneviä ja avarakatseisia ihmisiä ympärille. Tuhansia ja tuhansia tunteja on kulutettu vuosien aikana, valaisee Salakari.
 
– Olemme tehneet pyörän ihan täysin eri lähestymiskulmalla kuin muut. Emme käyttäneet sellaisia teknisiä ratkaisuja, mitä yleensä, vaan olemme lähestyneet koko prosessia ihan eri kulmasta. Tulos on hiljentänyt monet laji-ihmiset.
 
Elämyksiä joka aistille
 
Vauhtiajojen mutkikkaalla radalla mies tulee tarjoilemaan elämyksiä joka aistille. Kumin käryn ja näyttävän kaluston lisäksi erityisesti äänimaailma pudottaa tottuneimmankin kisakatsojan penkiltä.
 
– Vauhtiajoissa kierrän rataa sekä puhdistan ja lämmitän renkaita, mitä kutsutaan burn outiksi. Pyörän soundit ovat mahtavat ja varmasti ikimuistoinen elämys, lupailee Salakari.
 
Vaikka mies on jo neljännesvuosikymmenen kiihdytellyt pyörän selässä, on laitteen käynnistys edelleen elämys miehelle itselleenkin.
 
– Ääni on niin hieno, ettei ole missään. Olen 25 vuotta ajanut näillä vehkeillä, mutta edelleenkin joka kerta kun menee viivalle ja lyö pyörän käyntiin muistaa äidin sanat; “muista, että joka pitää suuren suun, niin pitäköön myös leveän selän”, hymyilee Salakari.
 
Lauantaina ja sunnuntaina ajetaan Rata-SM-sarjan osakilpailu, jonka tauoilla yleisöä viihdytetään kattavalla näytösohjelmatarjonnalla. Salakarin Nitro Biken lisäksi kumi palaa drifting-näytösajossa, missä mukana mm. seinäjokelainen hallitseva suomen- ja euroopanmestari Juha Pöytälaakso. Lisämaustetta soppaan tuovat Supermotot, Sportbike Freestyle sekä hulvaton Caravan Race, jossa kisaillaan katuradalla asuntovaunu auton perässä. Tuning Car Show tuo puolestaan paikalle autokauneutta, ja hieman toisenlaista kiihdytyskalustoa edustaa kurikkalainen maailman nopein puimuri.
 
Ratapuolelle saapuvaa yleisöä kehotetaan varautumaan korvatulpilla tai kuulosuojaimilla, sillä erityisesti Nitro Bike -pyörän äänet ovat erittäin voimakkaat.
Kilpailut alkavat aika-ajoilla lauantaina katuradalla klo 10.50 ja näytösohjelmia päästään ihailemaan kilpailun tauoilla noin klo 13.05 ja 14.35. Sunnuntaina startataan kilpailulähtöjen osalta matkaan klo 11.45 ja näytösohjelmia on luvassa noin klo 12.30 ja 14.10. Yleisöä kehotetaan saapumaan ajoissa paikalle, sillä näytösohjelmien aikataulu saattaa muuttua kilpailutapahtumien mukaan.
Teksti: Kristiina Vaalasmaa
Kuva: Pasi Uponen

Moottoripyöräpoliisit – Itä-Uudenmaan poliisin tärkeä voimavara

 

71688_MP_4

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen moottoripyöräpoliisit ovat tärkeä voimavara liikenteessä. Osa heistä on saanut koulutuksen myös tarkkailu-, valvonta- ja erityisturvatehtäviin. Moottoripyöräpoliisit sijoittuvat pääosin poliisilaitoksemme liikennepoliisisektorille.

Itä-Uudellamaalla moottoripyöräpoliiseja on 15 ja kalustoon kuuluu viisi tunnuksellista poliisin väreissä olevaa moottoripyörää ja 4 tunnuksetonta moottoripyörää sekä skoottereita. Moottoripyöräpoliisitoiminta on osa liikennevalvontaryhmää.

Aikaisen ja lämpimän kevään ansiosta moottoripyöräpoliisien kausi starttasi tänä vuonna jo huhtikuussa. Pyöräkausi starttaa aina kahden päivän ammattikurssilla eli “lämmittelykurssilla”. Ammattikursseille osallistuu vuosittain noin 150 moottoripyöräpoliisia ympäri Suomea. Naisia poliisimoottoripyörän päällä ei koko Suomessa ole tällä hetkellä kuin kaksi.

Tie pyörän päälle on vaativa

Tie moottoripyöräpoliisin ihannetyöhön ei ole helppo, vaan se vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Seitsemän viikon mittainen peruskurssi Räyskälän ilmailukeskuksessa on rankka, mutta kattava. Sen tavoitteena on antaa hyvät valmiudet toimia työturvallisesti moottoripyörällä erilaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa, tilanteissa ja tehtävissä. Kurssin aloittaa vuosittain enintään 16 poliisia, jotka valitaan kahden päivän mittaisilla pääsykokeilla. Kurssit ovat ammatillista täydennyskoulutusta, eli koulutukseen voidaan valita vain poliisikoulutuksen suorittanut henkilö.

Hakijat seulotaan vaativilla testeillä

Hakijoiden osaamistaso mitataan teoria- ja ajotaitokokeilla sekä fyysisillä kokeilla. Pääsykokeissa muun muassa työnnetään moottoripyörää ajovarusteissa 460 metrin matka, ja aikaa suoritukseen saa kulua enintään kolme minuuttia. Ajotaidollisessa kokeessa mitataan hakijan valmiuksia hallita moottoripyörää erilaisissa käännöksissä ja pujotteluissa. Kurssilla opiskellaan tieliikenne- ja maastoliikennelakia, hälytysajo-ohjeita sekä moottorin rakennetta ja ajotekniikkaa sekä suoritetaan teoriakokeita sekä taitoajo-, motocross- ja asfalttiajokoe. Myös pyörän tekninen tuntemus kuuluu osana moottoripyöräpoliisin koulutukseen.

Pitkät perinteet ja pyörien kehitys

Moottoripyöräpoliisilla on pitkät perinteet. Kaksipyöräisiä on nähty liikenteessä Suomessa jo vuodesta 1958. Vuosien saatossa pyörät ovat muuttuneet ja kehittyneet, tehoja nykyaikaisissa pyörissä on keskimäärin 170 hevosvoimaa. Pyörät vaihdetaan uusiin vanhimmasta päästä, jos niihin sitä ennen ei ilmaannu mitään suurempaa vikaa. Työ pyörän päällä on itsenäistä ja poliisin työ avartuu ihan toisella tavalla. Pyörällä liikenteessä olevaa poliisia uskalletaan lähestyä helpommin kuin perinteisellä poliisimaijalla liikenteessä olevaa.

Moottoripyöräpoliisin työpäivä on monipuolinen

Moottoripyöräpoliisin työvuoro alkaa aamun käskynjaolla, jossa selviää kuka starttaa milläkin pyörällä liikenteeseen. Käskynjaossa ryhmänjohtaja käy läpi päivälle tehtyä suunnitelmaa ja ennalta tiedossa olevia tehtäviä ja teemoja. Myös ennalta tehtyihin liikennevalvontapyyntöihin pyritään vastaamaan työvuorojen aikana. Päivän aikana tehdään 2-3 kiinteää iskua tiettyihin kohteisiin, vastataan hälytys- ja kuljetustehtäviin, tehdään nopeus-, rattijuopumus- ja ajotapavalvontaa ja vastataan häiritsevistä mopoista tehtyihin valvontapyyntöihin. – Työpäivään saattaa kuulua myös erityistehtäviä, kuten tapahtumiin osallistumisia, saattuevetoja muiden poliisilaitosten alueilla sekä reittivarmistuksia ja valtiovierailujen turvaamisia. Työpäivän lopuksi pyörä huolletaan, kertoo ryhmän varajohtaja ylikonstaapeli Janne Välläri

Töitä tehdään turvallisuus edellä

Moottoripyörä poliisin työ on hyvin itsenäistä, mutta työtä tehdään aina työturvallisuus edellä. Koulutus näyttelee tärkeää roolia pyörän hallinnassa. Työssä tulee eteen ennalta arvaamattomia tilanteita nopeuksissa, jossa liikutaan 200km:n tuntivauhdissa noin 60 metriä sekunnissa. Haasteina kovassa vauhdissa moottoripyöräpoliiseille ovat myös vauhtisokeus ja putkinäkö. Takaa-ajotilanteissa moottoripyöräpoliisin ensisijainen tehtävä on seurata pakenevaa kuljettajaa ja antaa suuntia partioille, mihin pakeneva ajoneuvo on menossa.

Moottoripyöräpoliisin kausi

Moottoripyöräpoliisin ajokausi kestää pääsääntöisesti noin puolisen vuotta, eli huhtikuulta syyskuun loppuun. Kauden päätteeksi käydään mennyttä kesää läpi. Esille nousee useasti juuri ennalta arvaamattomat tilanteet, joita syntyy kun liikutaan kovilla nopeuksilla oudoilla teillä vaihtelevissa olosuhteissa. Vakavilta loukkaantumisilta moottoripyöräpoliisien keskuudessa on kuitenkin vältytty.

Dorna: Suomen ensimmäinen MotoGP-osakilpailu todennäköisesti vuonna 2020

Construction-work-after-explosion-Ari-Ollikainen-1024x575

KymiRing 14.5.2018 räjäytyksen jälkeen. Kuva: Ari Ollikainen

MotoGP-sarjan promoottori Dorna Sports on aloittanut ensi vuoden kilpailukalenterin työstämisen. Yrityksen pääjohtaja Carmelo Ezpeleta ilmoitti viikonlopun Barcelonan MM-osakilpailun yhteydessä, että Suomen ensimmäinen MotoGP-osakilpailu tulee olemaan hyvin todennäköisesti vuonna 2020.

Viime elokuussa solmitun sopimuksen mukaan Suomi tulee isännöimään ratamoottoripyöräilyn kuninkuussarjan MotoGP:n MM-osakilpailua viiden vuoden ajan Iittiin valmistuvalla KymiRingillä. Dorna Sportsin pääjohtajan Carmelo Ezpeletan viimeisimpien suunnitelmien mukaan Iitissä kisattaisiin vuosina 2020-2024.

– Valmistelemme tällä hetkellä jo ensi vuoden kisakalenteria ja kun nyt on enää vuosi aikaa ensi vuoden kisa-ajankohtaan, ja meidän pitää muun muassa testata rata etukäteen, niin en näe realistisena, että ensimmäinen Suomen osakilpailu olisi jo ensi vuonna, vaan vuonna 2020. Meillä ei ole mikään kiire tämän asian suhteen. Tiedän, että Suomessa keliolosuhteet eivät mahdollista työskentelyä talvisin ja että KymiRingin tiimi tekee hienoa työtä, Ezpeleta toteaa.

Ezpeleta on innoissaan saadessaan lisätä Pohjois-Euroopassa ajettavan osakilpailun MotoGP-kalenteriin.

– Paikka on todella hieno, rata on erittäin hyvä ja se tulee tuomaan upean lisän MotoGP-kalenteriin. Olen varma, että Suomen osakilpailusta tulee menestys.

Suomesta Barcelonaan matkusti jo tiistaina KymiRingin hankejohtajan Timo Pohjolan johdolla kahdeksanhenkinen rakentamisen asiantuntijaryhmä. Espanjan osakilpailuviikonlopun aikana hiottiin projektin teknisiä yksityiskohtia ja keskityttiin erityisesti tietoliikennekaapeleiden rakentamisen suunnitteluun.

– Meidän kannalta on toki tervetullutta, että kilpailu olisi vasta vuonna 2020, jolloin saisimme viilattua kaikkia yksityiskohtia, iloitsee Pohjola.

– Vaikka rata valmistuukin ensi kesäksi, tämä antaa nyt meille riittävästi aikaa varusteluun. Tällä tarkoitan esimerkiksi media- ja tietoliikenneyhteyksiä, joista puhuimme paljon Barcelonassa, joka on pahin esimerkki siitä, miten yhteydet eivät toimi, kun rata on rakennettu yli 25 vuotta sitten. Samalla voimme myös nostaa fasiliteettien tasoa, kun on aikaa enemmän tehdä muun muassa nurmialueita ja katsomoalueita, Pohjola päättää.

Niin ikään KymiRing Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari O. Sohlberg on iloinen Dornan linjauksesta.

– Suomen MotoGP:n ajankohdan täsmentyminen vuodelle 2020 on hyvä ja selkeä päätös, joka osoittaa Dornan ja sen pääjohtajan Carmelo Ezpeletan luottavan suomalaiseen osaamiseen. Meidän täytyy pystyä osoittamaan, että olemme sen luottamuksen arvoisia, Sohlberg toteaa.

SUURI MOOTTORIPYÖRIEN KOEAJOPÄIVÄKIERTUE ONNISTUI LOISTAVASTI

SONY DSC

Kuvaaja / Photographer: Teija Armanto

Moottoripyörien koeajopäivä järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kiertueena 6. – 8.6.2018. Koeajamaan pääsi nyt Helsingin lisäksi myös Tampereella ja Turussa.  Tapahtuma sai paljon kiitosta koeajajilta sekä moottoripyörien maahantuojilta ja kauppailta. Kolmen päivän aikana tehtiin 2400 koeajoa ja vauhdin hurmaan pääsi 2100 koeajajaa.

”Messukeskusten pysäköintialueet toimivat hyvin lähtöpisteinä,” kertoo tapahtuman järjestelyistä vastaava Niko Kantola Messukeskuksesta. ”Kävijät olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja tapahtumassa saatiin varmasti syttymään monen motokuume.”

KTM Nordicin edustaja markkinointipäällikkö Kimmo Hurri on mukana kaikissa kolmessa tapahtumassa. ”Koeajopäivän järjestäminen Helsingin lisäksi myös Tampereella ja Turussa oli tervetullut uudistus. Moottoripyöriämme ajettiin kaikissa kolmessa kohteessa paljon, kauppoja tehtiin ja tarjouksia kirjoitettiin. Tapahtumissa tavoitettiin paljon motoristeja, joilla ei vähään aikaan ole ollut moottoripyörää ja harkitsivat sellaisen ostamista. He pääsivät helposti kokeilemaan koeajopäivissä eri merkkejä ja malleja. Tapahtuman konsepti on hyvä ja kuvio toimiva,” kertoo Hurri. ”Haluamme olla jatkossakin ehdottomasti mukana.”

Suzukilla ollaan myös tyytyväisiä. ”Kaikki kolme koeajopäivää onnistuivat hyvin ja vetivät porukkaa hienosti paikalle. Uskon, että tällaiset kaikkien moottoripyörämerkkien koeajopäivät ovat tulevaisuudessakin vetovoimaisempia kuin koeajopäivät, joissa on koeajossa vain muutamia merkkejä. Yhdessä olemme vahvempia ja kiinnostavampia. Missään muualla ei ole koeajossa ollut näin paljon uusia moottoripyöriä,” kertoo tuotepäällikkö Marco Färm Suzukilta. ”Oikeat pelit paikalla ja isolla voimalla järjestetyt koeajopäivät onnistuvat, se tuli taas todistettua.”

Suuri moottoripyörien koeajopäivä  järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampereella 6.6. ja Turussa 7.6. Helsingissä tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa Prätkällä töihin -päivänä 8.6. Mukana tänä vuonna koeajopäivissä 100 moottoripyörää 16 merkiltä. Messukeskus järjestää koeajopäivät Teknisen Kaupan Liiton toimeksiannosta.  Tapahtumat järjestettiin  kyseisten kaupunkien Messukeskusten pysäköintialueilla.

Tiedätkö, onko lapsesi mopo viritetty?

13442759574_cba263dcd7_k.080734

Mikään fakta ei tue väitettä, että mopojen suurempi nopeus lisäisi turvallisuutta. Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva

Mopokausi on taas täydessä käynnissä, ja valitettavan moni nuori ajaa viritetyllä kulkupelillä. Liikenneturva muistuttaa huoltajia siitä, että mopon virittämiseen puuttuminen on välittämistä. Tukea ja tietoa puuttumiseen saa esimerkiksi Liikenneturvan mopovideoista.

Mopojen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi on laissa asetettu 45 km/h. Mopojen virittäminen kulkemaan tätä kovempaa on kuitenkin edelleen valitettavan yleistä. Vanhempien on hyvä muistaa, että vähän viritettyä, laitettua tai tuunattua mopoa ei ole. Mopo on aina joko laillinen tai laiton.

”Mopojen nopeuden rajoittaminen ei missään nimessä ole kiusantekoa, vaan sille on selkeät perusteet. Usein rajoituksen vastustajat perustelevat kantaansa turvallisuussyillä, mutta mikään fakta ei tue väitettä, että suurempi nopeus lisäisi turvallisuutta”, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Virittämisestä kyseleminen mopoilevalta nuorelta on tärkeä välittämisen merkki. On hyvä huomata, että taloudellisen ja inhimillisen vastuun viritetystä moposta kantaa lopulta aina lapsen huoltaja.

”Vanhemmilla on usein suuri luottamus nuoren tietoihin sekä liikennekäyttäytymiseen. Siksi näistä asioista ei välttämättä puhuta kotona tarpeeksi. Puuttuminen on välittämistä”, Vuoristo kiteyttää.

Mutta miten asiaan voi puuttua, jos epäilee nuoren mopon olevan viritetty? Tai miten sen voi saada selville? Entä millaisia seurauksia virittämisestä voi olla? Näihin kysymyksiin saa vastauksia Liikenneturvan mopovideoista, jotka on suunnattu nuorten huoltajille.

Pidetään #mopomopona

Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Liikenneturva järjestivät keskiviikkona 16. toukokuuta moporatsian, jota oli mahdollista seurata suorana Facebook-lähetyksenä. Järvenpäässä toteutetun valvonnan tallenteet ovat katsottavissa myös jälkikäteen (osa 1 ja osa 2).

”Ratsiassa monella nuorella oli enemmän tai vähemmän viritetty mopo alla. Silti suurimmalla osalla asiat olivat kunnossa. Onkin hyvä muistaa, ettei koko mopoilevien nuorten ryhmää pidä leimata virittäjiksi. Meidän aikuisten pitää ymmärtää tien päällä myös se, että mopoilijat ovat usein kokemattomia tielläliikkujia”, Vuoristo huomauttaa ja jatkaa:

”Monelle nuorelle mopo on välttämätön liikkumisväline ja samalla ensimmäinen moottoriajoneuvo. Pidetään siis mopo mopona ja annetaan tulevaisuudessakin nuorille mahdollisuus liikkua sillä.”

Viisi vinkkiä turvalliseen mopoiluun:

  • Tunne liikennesäännöt ja noudata niitä.
  • Tunne itsesi ja hallitse kulkupelisi.
  • Ota muut tielläliikkujat huomioon.
  • Käytä sopivan kokoista ja ehjää kypärää ja kiinnitä hihna. Myös matkustajan on käytettävä kypärää.
  • Muista ennakoiva ajotapa: nopeus tilanteen mukaan, tarkkaile kokonaistilannetta, älä yllätä ja pidä turvaväli.

Lisätietoja:

Katso myös: Turvallisuus ensin mopoilussakin – 11 väittämää virittämisestä

#mopomopona

Prätkällä töihin -päivän kummi Hanna Sumari: Moottoripyörän selästä maailma näyttää aidommalta

hanna_sumari

Kesäkuun 8. päivänä ajetaan taas työmatkat kaksipyöräisellä Prätkällä töihin -päivän merkeissä. Tempauksen kummi on tänä vuonna juontaja, toimittaja ja bloggari Hanna Sumari, joka hurahti enduroon yli viisikymppisenä.

Suuri osa motoristeista aloittaa ajamisen jo mopoiässä, mutta Hanna Sumari on poikkeus. Hän ajoi kaksipyöräistä ensimmäistä kertaa reilut 10 vuotta sitten, kun hänen motoristimiehensä yllättäen osti hänelle Harrikan. Se oli sitten menoa.

– En ehdi nykyään ajaa niin paljon kuin haluaisin. Mutta esimerkiksi matkustaessa vuokraan aina kohteessa moottoripyörän, se on paras tapa nähdä maailmaa. Moottoripyörän selästä kaikki näyttää jotenkin aidommalta.

Hannan ensimmäinen pyörä oli Harrikka. Pyöräharrastus päätyi myös tv-ruutuihin muun muassa Moottoripyöräpäiväkirjat-sarjassa, jossa ajettiin pitkin Yhdysvaltoja. Sitten joku keksi, että Hanna voisi opetella ajamaan myös enduroa.

– Yksi elämäni hienoimmista seikkailuista oli enduron ajaminen Saharassa, jossa ajoimme muun muassa Dakar-rallin osuuksia. Monet ovat sanoneet, että olin tosi rohkea, kun ryhdyin siihen. Ja onhan se kova suoritus kenelle tahansa, saatikaan sitten viisikymppiselle naiselle, Hanna nauraa.

Endurokokemusten jälkeen pyörä vaihtui Harrikasta matkaenduroksi. Nykyään Hanna ajaa BMW GS 800 -matkaenduroa.

– Vapauden tunne ajaessa on ihan mieletön. Siinä haistaa ja tuntee ilman kylmyyden tai lämmön, ja on koko ajan läsnä ja mukana kaikessa.

Rentoutuminen ja ajatusten nollaaminen pyörän satulassa tulee tarpeeseen, sillä Hanna on kiireinen nainen. Hänellä on oma blogi Apu-lehdessä ja Topi-keittiöiden sivuilla, ja kesällä alkavat taas Suomen kaunein koti -sarjan kuvaukset. Kuvaukset aloitetaan samalla viikolla, jolloin on Prätkällä töihin -päivä.

– Prätkällä töihin -päivä on loistava idea! Mielelläni ajaisin silloinkin pyörällä töihin, mutta se riippuu siitä, missä kuvauspaikat ovat ja missä tehdään maski. Tv-työt ja moottoripyöräkypärä ovat vähän huono yhdistelmä. Elokuvissa, kun nainen ottaa kypärän pois päästä, niin hiukset hulmahtavat kauniisti paikoilleen. Tosielämässä se ei mene ihan niin, Hanna nauraa.

 

Prätkällä töihin -päivää vietetään perjantaina 8.6. Sen avulla halutaan kannustaa motoristeja kulkemaan työmatkansa moottoripyörällä ja levittämään kaksipyöräharrastuksen ilosanomaa.

Samalla viikolla järjestetään myös moottoripyörien koeajopäiviä Tampereella 6.6., Turussa 7.6. ja Helsingissä 8.6. Koeajoihin startataan kaupunkien messukeskusten parkkipaikoilta.

Prätkällä töihin -päivän järjestää Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto. Moottoripyöräjaoston jäseniä ovat BMW Suomi Oy, Brandt Oy Ab, Elfving Oy, Harley-Davidson Europe, KTM Nordic, Sumeko Oy, Suzuki International Europe GmbH Suomen sivuliike ja Yamaha-Motor Europe.

MOOTTORIPYÖRIEN KOEAJOKIERTUEELLA YLI 100 PRÄTKÄÄ

harley-davidson-logo

Kevään suuret moottoripyörien koeajopäivät tarjoavat laajan kattauksen suurimpien moottoripyörämerkkien uutuusmalleja. Koeajossa on yli 100 moottoripyörää 16 merkiltä. Koeajopäivissä voi kokeilla erilaisia moottoripyörämerkkejä ja -malleja sekä vertailla niiden ominaisuuksia. Suuri moottoripyörien koeajopäivä järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Tampereella 6.6. ja Turussa 7.6. Helsingissä tapahtuma on jo kolmatta kertaa Prätkällä -päivänä 8.6.  

Koeajotapahtuma on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tarjoaa vahvoja ajoelämyksiä. Mukana koeajopäivässä ovat Aprilia, BMW, Ducati, Harley-Davidson,  Honda, Husqvarna, Indian,  Kawasaki, KTM, Moto Guzzi, Piaggio, Suzuki, Triumph, Vespa, Yamaha ja Zero.

Koeajotapahtumat tuovat uudet moottoripyörät töihin kaupunkiliikenteeseen näkyvästi. Vilkas moottoripyöräliikenne antaa esimakua keskiviikkona 6.6. Tampereella ja torstaina 7.6. Turussa perjantain 8.6. Prätkällä töihin -päivästä. Silloin prätkiä näkyy työmatkaliikenteen lisäksi erityisen paljon Helsingin Pasilan alueella. Viime keväänä Helsingin koeajopäivässä ajettiin yli 1400 koeajoa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon koeajoja tehdään tänä vuonna ja miten koeajomäärät vaihtelevat kaupungeittain.

Koeajot suuntaavat liikenteeseen Messukeskusten pysäköintialueilta. Reittejä ei ole määritelty ja ajoaika on 20 minuuttia. Ajovarusteita on tarjolla lainaksi, mutta omat ajovarusteetkin voi ottaa mukaan. Kaikki koeajajat rekisteröityvät etukäteen tapahtuman verkkosivuilla tai paikanpäällä. Ajokortti pitää olla mukana. Helsingissä on tarjolla myös ajo-opastusta ja siellä ajamaan pääsee myös ilman kortti kevytmoottoripyörillä suljetulla alueella. Kortittomilla alle 18-vuotiailla on oltava huoltajan kirjallinen suostumus koeajoon. Koeajettavia moottoripyöriä ei voi varata etukäteen.

Koeajajaksi voi rekisteröityä ennakkoon tapahtuman verkkosivuilla www.koeajopaiva.com  Sivuilta löytyy lisätietoja tapahtumasta ja koeajopäivän moottoripyörien lista. Tapahtumaan on veloitukseton sisäänpääsy.

Messukeskus järjestää vuosittain MP-messut helmikuussa ja Suuren moottoripyörien koeajopäivän Prätkällä töihin -päivänä Messukeskuksessa Helsingissä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta. Nyt ensimmäistä kertaa koeajopäivät järjestetään kiertueena, joka starttaa Tampereelta (6.6.) ja jatkuu Turun (7.6.) kautta Helsinkiin (8.6.) Tapahtumat järjestetään klo 12-18 Messukeskusten  pysäköintialueilla. Moottoripyörillä tapahtumaan tulevat voivat pysäköidä pyöränsä veloituksetta Messukeskusten pysäköintialueelle.

Tapahtumapaikkojen osoitteet:
6.6. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus: Ilmailunkatu 20
7.6. Turun Messukeskus: Messukentänkatu 9–13
8.6. Messukeskus, Helsinki: Messuaukio 1

#prätkällätöihin #koeajopäivä
www.koeajopaiva.com