KymiRingin huippunopeus 340km/h kirjattiin Ducatin testikuljettaja Michele Pirron nimiin. Kuva: Taneli Niinimäki, KymiRing.

Suomen MotoGP-testeissä ylitettiin toisena päivänä, tiistaina huippunopeus 340km/h KymiRingin uudella radalla Iitissä.

Ratamoottoripyöräilyn MotoGP-sarjan ensimmäinen testipäivä ajettiin sadekelissä maanantaina, mutta tiistaina kuljettajat pääsivät kiertämään KymiRingiä poutasäässä. Uuden radan pito parani päivän mittaan jokaisella ajojaksolla, ja kuljettajat pääsivät paremmin sinuiksi suurten korkeuserojen rataan. Iltapäivällä pisimmällä suoralla mitattiin testien huippunopeudeksi 340 kilometriä tunnissa, josta vastasi Ducatin Michele Pirro. Maanantain sadekelissä päästiin 320 kilometriin tunnissa.

– Päivän mittaan kuljettajien fiilikset radasta paranivat, koska radan pintaan tarttui kumia enemmän, jonka myötä pitoa tuli lisää. Eilen pitoa oli huomattavasti vähemmän märkien olojen ja uuden asfaltin takia, mutta tänään pääsimme testaamaan enemmän ja tehokkaammin, kuvaili MM-mitalisti ja nykyinen KTM-testikuljettaja Mika Kallio, joka kellotti huippunopeudekseen 335km/h.

– Suurin osa radasta on tosi mukavaa ajettavaa. Muutamaa hidasta mutkaa meidän olisi pitänyt ajaa enemmän, jotta olisimme päässeet niihin paremmin sinuiksi. Ajolinjavaihtoehtoja ei ole hirveästi, koska ajetaan koko ajan puolelta toiselle kallellaan.

Tiistain testiajot päättyivät pari tuntia suunniteltua aiemmin rankkasateen iskettyä rata-alueelle. Vaihtelevista keliolosuhteista huolimatta kaksipäiväinen testi antoi erinomaisesti tietoa, minkälainen rata KymiRing on.

– Kierrokset jäivät maanantaina suunniteltua vähäisemmiksi sadekelin takia, mutta oli hyvä, että pääsimme testaamaan sekä märällä että kuivalla. Ajoin maanantaina reilut kymmenen kierrosta, mutta tänään jo 35, Kallio totesi.

MotoGP-sarjan promoottori Dorna Sportsin urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta oli mielissään testiajosta.

– Oli radan testaamisen ja kehittämisen kannalta tärkeää, että toinen ajopäivä oli kuiva. Sade puolestaan auttoi näkemään, miten vesi poistuu radalta, Ezpeleta muistutti.

– Radan perusprofiili on kunnossa, eikä suuria muutoksia tarvitse tehdä. KymiRing on selkeästi omanlaisensa rata.

MotoGP-sarjan ensi vuoden kilpailukalenterin pitäisi valmistua parin viikon sisällä, jolloin selviää myös Suomen ensimmäisen MM-osakilpailun järjestämisajankohta.

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Sarja saa ensi-iltansa 2021/22 ja sen tuottaa Funfar Oy -tuotantoyhtiö. Sarjan yhteistyökumppanina on Yleisradio ja sen kehittelyä on tukenut Suomen Elokuvasäätiö. Käsikirjoittajina toimivat Sami Keski-Vähälä ja italialainen Valerio D’Annunzio. Taustatutkimuksessa on avustanut Soili Karme, joka oli sarjan tapahtumien aikaan Jarno Saarisen puoliso ja kilpauran keskeinen tuki.

Draamasarjan tapahtumat sijoittuvat Suomen lisäksi Italiaan ja Keski-Eurooppaan. Sen keskeisiä henkilöitä ovat suomalaiset, italialaiset ja brittiläiset kilpa-ajajat, jotka yhdessä perheineen kiersivät kilpailusta toiseen. Sarja kuvaa aikakauden ratamoottoripyöräilyn maailmaa Saarisen tarinan kautta.

”Paroni”-lempinimellä tunnettu Jarno Saarinen nousi lajin huipulle aikana, jolloin suuri osa kuskeista oli amatöörejä. Suomalainen tunnettiin uransa alkuaikoina siitä, että hän viritti ja huolsi oman moottoripyöränsä. Saarinen haastoi lajia silloin hallinneen italialaisen moninkertaisen mestarin Giacomo Agostinin. Jarno Saarisen kohtaloksi koitui kuolemaan johtanut onnettomuus Monzan radalla Italiassa 1973.

Sarjan kansainvälisenä myyntiyhtiönä toimii Eccho Rights. Sarja esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti kansainvälisille rahoittajille Series Mania -tapahtumassa Ranskassa maaliskuussa 2019, jonne valittiin esiteltäväksi 15 projektia noin 500 hakijasta ympäri maailman.

Edellisen kerran Pekka Päivärinta nähtiin Imatranajon viivalla vuonna 2017. Toistaiseksi mies on ollut Imatralla voittamaton, mutta kuinka käy tänä vuonna? Kuva: IMK:n kuva-arkisto.

Vuoden tauon jälkeen Imatranajon ohjelmaan palaavaan sivuvaunuluokkaan osallistuu myös MM-sarjan johdossa oleva Pekka Päivärinta, jonka mielestä Imatranajossa kilpaileminen tarjoaa aivan erityistä fiilistä.

Sivuvaunuluokka nähdään jälleen vuoden tauon jälkeen yleisön pyynnöstä Imatranajossa. Sivuvaunujen MM-sarjaa ensimmäisen osakilpailun jälkeen johtava Pekka Päivärinta saapuukin Imatranajoon ennen kaikkea viihdyttämään yleisöä.

– Meille tämä on hauska lisä kilpailukalenteriin ja vaikka panokset ovat tietysti MM-sarjassa, tulemme mielellämme näyttämään sivuvaunukilpailua katsojille. Onhan katuradalla ajamisessa tosin aivan oma fiiliksensä… ihmisiä on paljon, suorat ovat pitkiä ja rata epätasainen. Lisäksi Imatran Lehmuskuja on aivan erityinen, hehkuttaa Päivärinta.

Katuradan erityispiirteistä johtuen Päivärinta kertoo ottavansa Imatralla aggressiivisuutta pari naksua miedommalle MM-sarjaan verrattuna.

– MM-sarjan kilpailuissa vaihdetaan maalia, ja katteet halkeavat osumista – katuradalla ei ihan samalla tavalla voi ajaa. Tietysti voitosta taistellaan aina, kun kypärä vedetään päähän, mutta pyrin pitämään riskit minimissä. Jos esimerkiksi joku tunkee rinnalle, en ehkä ensimmäisenä mieti, että tuo on pakko voittaa jarrussa, Päivärinta pohtii.

Päivärinta huomauttaa, että tapahtuman luonteesta johtuen sivuvaunujen lähdössä ajaa monia erilaisia pyöriä. Päivärinnan käyttämässä MM-pyörässä on 600-kuutioinen stock-moottori, kun taas esimerkiksi Tim Reevesin käyttämässä pyörässä on lyhyt F2-tyypin runko ja tehokkaampi Supersport-moottori.
– Lisäksi viivalle on asettumassa paljon kovia kuskeja, joiden sivuvaunut on varustettu 1000-kuutioisilla moottoreilla. He tulevat varmasti menemään kovaa pitkillä suorilla, Päivärinta ennustaa.
– Onkin mielenkiintoista nähdä, mikä ero pyörien suorituskyvyssä on. Vuonna 2016 ajoimme 1000-kuutioisella ja Tim Reevesillä oli 600-kuutioisella Sport-moottorilla varustettu kilpuri, eivätkä erot kierrosajoissa olleet kovin suuria. Vuonna 2017 ajoimme jo 600-kuutioisella ja vastaan asettui pääasiassa kotimaisia 1000-kuutioisia pyöriä. Tuolloin strategiana oli päästä heti startista kärkeen, kuvailee Päivärinta.

Päivärinnan mukaan Imatralla saatetaan nähdä myös tämän vuoden Mansaaren TT:ssä kuudenneksi sijoittunut ranskalaiskuljettaja Estelle Leblonde.
– Olisi hauskaa päästä vertailemaan myös hänen nopeuttaan, Päivärinta kertoo.

Päivärinta toivottaakin yleisön tervetulleeksi Imatralle seuraamaan huippuluokan road racingia ja nauttimaan katuratakilpailun erityislaatuisesta tunnelmasta. Omasta puolestaan mies pyrkii tekemään parhaansa tarjotakseen yleisölle nähtävää.

– Vaikka meille Imatranajossa meillä ei yleisön viihdyttämisen lisäksi ole panosta, on kilpailu aina kilpailu, eikä sinne näytöslähtöjä lähdetä ajamaan. Toivottavasti katsojia on paljon ja kelit suosivat, lopettaa Päivärinta.

55. Imatranajo järjestetään 14.-16. kesäkuuta.

Prätkällä töihin -päivää vietetään taas perjantaina 7.6. Tapahtumalla halutaan muistuttaa motoristeja, kuinka jouhevasti ja nautiskellen työmatka sujuu kaksipyöräisellä. Päivän aikana järjestetään mm. Helsingin Messukeskuksessa suuri koeajotapahtuma klo 12-18. Siellä ovat esillä kaikkien moottoripyörien maahantuojien suosituimmat merkit.

Prätkällä töihin -tapahtuman järjestää Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto. Tällä tapahtumalla halutaan kannustaa motoristeja kulkemaan työmatkansa moottoripyörällä ja samalla muistuttaa kaikkia kansalaisia tästä sujuvasta tavasta liikkua.

Tällä viikolla on järjestetty useita moottoripyörien koeajopäiviä, joista viimeisin on Helsingissä 7.6. klo 12-18. Messukeskuksessa. Koeajoihin startataan Messukeskuksen parkkipaikalta. Koeajopäivät järjestää Messukeskus Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta.

Tapahtumapäivä kuuluu myös radiokanavilla. YLEn Olli-Pekka Kursi ja Radio Nostalgian Arttu Harkki kurvailevat Kawasakilla töihin. Heidän kokemuksiaan voi kuunnella radiokanavilta päivän aikana.

Kuva: Hinni Harju

Motoparkissa 8.-9. kesäkuuta käynnistyvässä Road Racingin SM-sarjassa puhaltavat uudet tuulet. Kaudella 2019 sarja tulee tarjoamaan entistä enemmän niin katsojille, kilpailijoille kuin yhteistyökumppaneillekin.

Road Racingin, eli ratamoottoripyöräilyn, Suomen mestaruussarja käynnistyy Virtasalmen Motoparkissa 8.-9. kesäkuuta 2019 – samassa yhteydessä taistellaan myös kaksi osakilpailua sisältävän PM-sarjan ensimmäisistä pisteistä.

Ennakkoon SM-sarjaan on ilmoittautunut 93 kilpailijaa, jotka mittaavat keskinäistä paremmuuttaan kahdeksassa eri kilpailuluokassa. Viivalle on tulossa paljon uutta kalustoa ja kilpailijoita – lisäksi SM-sarja toivottaa tervetulleeksi takaisin kansainvälisiä ratoja kiertäneitä kuljettajia. Myös sarjan sisäisiä kuljettajien luokkavaihdoksia on tapahtunut.

Kuva: Hinni Harju

Kuva: Hinni Harju

Vuonna 2019 Suomenmestaruudesta ajetaan Superstock 600- ja Superbike-luokissa, Suomen Cup -arvo on Sivuvaunuilla ja MiniGP-junioriluokalla. Kansallisina luokkina ajetaan nuorisoluokat FIN Moriwaki sekä Supersport 300 ja varttuneempien kilpailijoiden RETRO Superbike sekä Star Service Cup, eli niin sanottu Jokamiesluokka.

Myös itse sarja kehittyy. Syksyllä kilpailunjärjestäjät asettivat tavoitteeksi sen, että Road Racingin SM-sarjan tueksi tulee saada yhteinen organisaatio, joka koordinoi ja markkinoi sarjan osakilpailuja keskitetysti ja näin luo sarjalle kestävällä pohjalla olevat toimintaedellytykset. SM-sarjan osakilpailuja järjestäneet kerhot, Helsinki Racing Club, Motopark Racing Club ja West Coast Racing Club, perustivatkin yhteisen yrityksen Road Racingin sarjan tueksi ja pyrkivät saavuttamaan yhteiset tavoitteet askel kerrallaan.

– Tärkein missiomme on kehittää suomalaisen Road Racingin tunnettuutta ja siten mahdollistaa SM-sarjan järjestäminen myös tulevaisuudessa, kertoo Road Racingin SM-sarjan promoottori Mika Mäkinen.

Tavoitteeseen pyritään yhteistyöllä kaikkien lajiin ja kilpailutapahtumiin liittyvien osapuolien kanssa. Erityisen tärkeässä roolissa on SRRA ry (Suomen Road Race Ajajat), jonka kanssa hyvin alkaneen yhteistyön Mäkinen odottaa syvenevän vielä entisestään tälle ja tuleville kausille.

– Tällä hetkellä suomalaisella ratamoottoripyöräilyllä menee kilpailullisesti hyvin. Lajin harrastajia ja kilpailijoita on runsaasti ja kilpailut ovat tiukkoja aina ruutulipulle saakka. Hyvääkin voi aina parantaa ja pyrimme nostamaan lajin profiilia sekä koko sarjan että yksittäisten kilpailutapahtumien osalta, Mäkinen kuvailee.

Tärkeä osa tunnettuuden kasvattamista on näkyvyys sähköisessä mediassa. Tavoitteena on tuottaa sisältöä sähköisiin kanaviin jo kauden avauskilpailusta lähtien. Lisäksi sarjan internetsivuille (www.roadracingsm.fi) kootaan kattava paketti kilpailuviikonlopuista taustatietoineen. Samalla tarjotaan kilpailijoille lisää näkyvyyttä yhteisellä kilpailumarkkinoinnilla sekä luokkakohtaisilla kuljettajasivuilla. Sarjan verkkosivun lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan Road Racing SM-sarja -Facebook-sivuilla.

Myös yleisöön panostetaan. Kilpailupaikoille tuodaan uutena palveluna isot led-näytöt, jotka tarjoavat reaaliaikaista tulospalvelua ja helpottavat kilpailun seuraamista.

– Tarjoamme yleisölle myös hieman extraa erilaisten teemojen myötä kilpailuviikonloppuina, Mäkinen kertoo.

Motoparkissa suunnitelmissa on päästää moottoripyörillä paikalle saapuvat tutustumaan rataan opastetusti lauantaipäivän päätteeksi, jotta he saavat itse kokea radan kiemurat ja haasteet. Lisäksi sivuvaunuilla järjestetään yleisöajelutuksia kisaviikonlopun molempina päivinä.

– Tarkempia tietoja viikonlopun lisäohjelmista ja ilmoittautumisohjeet löytyvät sarjan osoitteesta www.roadracingsm.fi, Mäkinen kertoo.

Kaudella 2019 Road Racingin SM-sarjan pääyhteistyökumppanit ovat HUOLLOX OY ja MP20-MESSUT, myös muista kumppanuuksista neuvotellaan. Yhteistyökumppanit mahdollistavat sen, että Road Racingin SM-sarjasta saadaan koottua houkutteleva paketti sekä yleisölle. kilpailijoille että yhteistyökumppaneille.

– Tervetuloa kisoihin kaudella 2019, Road Racing on parasta paikan päällä, toivottaa Mäkinen.

Kevätauringon lämmittäessä niin ilmaa kuin teitäkin, alkaa monen moottoripyöräomistajan tehdä mieli ajelulle. Kun pyörän kaivaa naftaliinista, on tärkeää päivittää muun muassa vakuutukset, pyörän kunto, varusteiden riittävyys ja omat ajotaidot.

Liikenneturvan tilastojen mukaan Suomen moottoripyöräkanta on kasvanut tasaisesti vuodesta 1970. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä kasvu oli maltillista, mutta 90-luvun puolivälin jälkeen kasvu on ollut voimakasta.  Vuoden 2010-2015 taantuman jälkeen moottoripyöräkauppa on osoittanut elpymisen merkkejä kuluttajien ostovoiman parantumisen myötä. Myös alhaiset korot vaikuttavat pyörien ostomääriin. Silti vuoden 2019 alussa rekisterissä olevista noin 274 000 moottoripyörästä moni on vanhoja.

LähiTapiolan asiantuntija, itsekin moottoripyöräilyä harrastava Matti Arvo kehottaa huomioimaan seuraavat asiat, kun moottoripyörä otetaan talven jälkeen käyttöön:

1. Liikennekäyttöönotto ja vakuuttaminen 

Mikäli olet poistanut pyörän talven ajaksi liikennekäytöstä tai rekisteristä, on liikennekäyttöönotto ja pakollinen liikennevakuutus hoidettava kuntoon ennen pyörän käyttöönottoa. Liikennevakuutus tarvitaan kaikille liikenteessä käytettäville ajoneuvoille.

Liikennevakuutus korvaa ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneita henkilövahinkoja ja ulkopuoliselle aiheutuneita omaisuusvahinkoja. Se on voimassa Suomen lisäksi muissa ETA-maissa ja ETA:n ulkopuolisissa Vihreän kortin sopimusmaissa.

Vapaaehtoinen kaskovakuutus puolestaan korvaa omalle moottoripyörälle aiheutuneet vahingot, kuten kolari- tai varkausvahinkoja.

2. Moottoripyörän kunto (syys-/keväthuolto)

• Tarkista moottoripyöräsi renkaiden kulutuspinta, ilmanpaineet ja ikä.
  Renkaan ikä vaikuttaa renkaan kovuuteen ja sitä kautta pitoon.
• Katso, että valot ja vilkut toimivat.
• Tarkista jarrujen (etu- ja taka-) nestetasot sekä kitkapinnat
• Varmista, että pyörässä on riittävästi ja käyttökelpoista poltto- ja voiteluainetta sekä jäähdytinnestettä.
• Varmista jäähdytysjärjestelmän toimivuus.
• Tarkista ketjun kunto ja kireys. Ketjun katkeaminen aiheuttaa usein hallinnan menetyksen. Tällöin vaarana on henkilö- ja omaisuusvahinkoja.
• Varmista hallintalaitteiden kiinnitykset ja toimivuus.
• Tarkista jousituksen kunto ja toimivuus.
• Varmista lopuksi koko pyörän yleiskunto ja liikennekelpoisuus.

3. Kuljettajan (ja matkustajan) asianmukaiset ajovarusteet ja suojaimet

• Sopiva ajopuku, jossa hyvä liikkuvuus ja riittävä suojaavuus.
• Sopivat ajokäsineet, joissa hyvä liikkuvuus ja riittävä suojaavuus.
• Kunnolliset ajokengät, joiden sopivuus ja suojaavuus vastaavasti, kuin edellä.
• Kypärän visiirin kunto, kypärän sopivuus, kypärän muu kunto suojaavuus huomioiden.
• Tarvittaessa lisäsuojat ajopuvun suojien lisäksi (esimerkiksi selkäpanssari, polvisuojat jne.)
• Näkyvyys liikenteessä esim. moottoripyöräilyyn soveltuva huomioliivi

4. kuljettajan ajokunto, ajotuntuma ja huomiokyky

• Totuttele itsesi pyörän hallintaan ja hallintalaitteisiin varsinkin uuden pyörän yhteydessä, mutta myös kun viime ajosta on aikaa.
• Huomioi muiden liikenteessä olevien ajoneuvojen ja henkilöiden olemassaolo. Vaikka itse olet tottunut kuljettaja, eivät kaikki muut välttämättä huomioi liikenteessä olevaa motoristia.

– Moottoripyöräillessä on niin kauden alussa kuin koko kauden aikana kiinnitettävä erityistä huomiota olosuhteisiin, kuten teiden kuntoon (etenkin pintavauriot kuten routavauriot ja urat) sekä jäljelle jääneeseen hiekoitushiekkaan erityisesti risteysalueilla ja kiertoliittymissä, Arvo sanoo.

– Ajoradalle tulevat eläimet ovat motoristille vieläkin suurempi vaaran aiheuttaja kuin autoilijoille, joten ajettaessa on hyvä tarkkailla muun liikenteen lisäksi ajoradan ympäristöä. Yleisesti liikennekäyttäytymisessä on tärkeä säilyttää niin maltti kuin turvavälikin. Tilannenopeudet on syytä säilyttää maltillisina niin moottoripyörällä kuin autollakin liikkuessa.

Tim Reeves ja Mark Wilkes tarjoavat epäilemättä yleisölle näyttäviä suorituksia myös 55. Imatranajossa. Kuva: Pekka Varis.

Pekka Päivärinta ja Jussi Veräväinen, Tim Reeves ja Mark Wilkes sekä Mike Roscher ja Anna Burkard tähdittävät Imatranajon sivuvaunuluokkaa.

Imatranajon sivuvaunuluokassa nähdään maailman nopeimpia pareja, kun viivalle asettuvat MM-sarjan kärkimiehet Pekka Päivärinta ja Jussi Veräväinen sekä pisteissä toisena olevat Tim Reeves ja Mark Wilkes. Kansainvälistä huipputasoa edustaa myös IDM-sarjan ennakkosuosikkeihin kuuluva pari Mike Roscher ja Anna Burkard.

Vuonna 2018 sivuvaunuluokkaa ei Imatralla nähty, mutta tilanteeseen tulee yleisön pyynnöstä muutos.

– Viime vuonna Imatranajossa ei ajettu sivuvaunuilla, mutta yleisöpalautteen perusteella ne otettiin mukaan ohjelmaan. Imatranajo on myös kilpailijoiden mieleen ja Keski-Euroopassa onkin runsaasti kilpailusta kiinnostuneita pareja, kertoo Imatran moottorikerhon Juha Suikkari, joka kertoo odottavansa lähiaikoina lisääkin lajin kansainvälisten tähtien ilmoittautumisia.

Kotimaassa ajavista kilpailijoista viivalla nähdään ainakin hallitsevat mestarit Markku Artiola ja Kasper Arokivi, sarjakakkoset Timo Kallio ja Jere Nuppola, Petri Virtanen ja Arto Pöyhönen sekä Tero ja Joni Manninen.

55. Imatranajo järjestetään 14.-16. kesäkuuta 2019.

Parhaiden mahdollisten katsomopaikkojen varmistamiseksi kannattaa toimia nopeasti, sillä Imatranajon katomopaikkalippujen myynti on avattu.  Kuva: Markku Sikiö.

Imatranajon katsomopaikat ovat tulleet myyntiin. Uutuutena tarjolla on yhteiskäyttöpaikkoja, jotka mahdollistavat kilpailun seuraamisen useasta eri katsomosta.

Imatranajon katsomopaikkalippujen myynti on alkanut Ticketmasterin palvelussa. Tavallisten katsomopaikkalippujen lisäksi tämän vuoden uutuutena on tarjolla yhteiskäyttöpaikan lippuja, jotka oikeuttavat pääsyyn rajatulle alueelle eri katsomoissa, mikäli kyseisessä katsomossa on tilaa. Näin kilpailua on mahdollista seurata useasta eri paikasta.

Tavallinen katsomopaikkalippu on hinnaltaan 20 euroa ja yhteiskäyttöpaikan lippu 30 euroa. Lauantain ja sunnuntain katsomopaikat myydään erikseen. Katsomolipun lisäksi tarvitaan kilpailualueelle pääsyyn oikeuttava lippu.

55. Imatranajo järjestetään 14.-16. kesäkuuta 2019. Imatranajo on kansainvälisen IRRC-katukilpasarjan kauden toinen ja historiallisten GP-pyörien kansainvälisen ICGP-kilpasarjan kauden kolmas osakilpailu.

Imatranajo 2019 Facebookissa
Imatranajon lipunmyynti

Rakenteilla oleva KymiRing on tarjoamassa kansainvälisen tason puitteet Kuva: Ari Ollikainen

”Kansainvälisen moottoriurheilutapahtuman järjestäminen – Pilottina Iitin KymiRing ja MotoGP-tapahtuma” -hanke selvittää, mitä kaikkea tarvitaan, jotta saadaan MotoGP-tapahtumasta mahdollisimman suuri hyöty alueen yrityksille, matkailulle sekä elinkeinoelämälle. 

Iittiin rakenteilla oleva moottorirata KymiRing on ollut sekä median että suuren yleisön mielenkiinnon kohteena jo pitkään. Valmistuvalla radalla on tarkoitus ajaa MotoGP -osakilpailu jo ensi vuonna, ja selvitystyö autourheilun kuninkuusluokan soveltumisesta radalle on jo aloitettu. Moottoriurheilutapahtumien ohella alue on tulevaisuudessa tarkoitettu myös liikenteen turvallisuuskoulutukseen ja ajoneuvoalaan liittyvään testaukseen. Lisäksi siellä voidaan järjestää urheilutapahtumia sekä konsertteja ja festivaaleja.

KymiRing ja sen tulevat toiminnot ovat herättäneet suurta kiinnostusta myös erilaisten matkailusidonnaisten toimijoiden ja palvelutuottajien keskuudessa niin lähialueilla kuin valtakunnallisestikin. Tämän on huomannut myös Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman:

– Yleinen kiinnostus ratahanketta kohtaan on kasvanut sitä mukaa, mitä pidemmälle radan rakennus etenee. Vaikka kyseessä on kansainvälinen projekti, tulee meidän alueellisesti olla askel edellä muita, jotta KymiRingistä ja sen tapahtumista saadaan mahdollisimman suuri hyöty seudun yrityksille, matkailulle sekä elinkeinoelämälle.

Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä halutaan panostaa matkailuun, koska se on kasvava ja työllistävä toimiala. Tapahtumilla on merkittäviä imagollisia ja taloudellisia vaikutuksia.

– Toimivat tapahtuma-alueet ja suomalaisten osaaminen tapahtumajärjestämisessä ovat erinomainen lähtökohta, kun kansainvälisiä tapahtumia houkutellaan. Tapahtumakävijän kannalta asiakaskokemus muodostuu kokonaisuudesta, johon tarvitaan aktiivisesti myös yksityisten ja julkisten palveluiden tuottajat mukaan, sanoo markkinoinnin ja matkailun kehittämispäällikkö Kirsi Vainio kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy:stä.

Tästä ajatuksesta syntyi ”Kansainvälisen moottoriurheilutapahtuman järjestäminen – Pilottina Iitin KymiRing ja MotoGP-tapahtuma” -hanke. Kaakkois-Suomen ELY:n Leader-rahoitteisen hankkeen vetäjäksi rekrytoitiin Kouvolassa syntynyt lahtelainen Arto Ahola, jolla on kokemusta mm. kansainvälisten urheilujärjestöjen ja -tapahtumien johtotehtävistä.

Ylimaakunnallisessa hankkeessa ovat mukana Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Tarkoituksena on selvittää, mitä kaikkea tarvitaan, jotta MotoGP-tapahtumasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty maakuntien matkailulle sekä elinkeinoelämälle. Lisäksi esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa, mitkä alueelliset, kansalliset ja kansainväliset toimijat kuuluvat Moto GP-ekosysteemiin ja mitkä ovat heidän roolinsa.

– Vaikka tällä hetkellä tehtävä selvitystyö keskittyy MotoGP:hen, tulevaisuudessa mahdollisuuksien kirjo on rajaton ja vain taivas on rajana ideoinnissa, kertoo Ahola, joka on silminnähden innostunut projektista.

– KymiRing on herättänyt matkailuyritysten kanssa paljon positiivista keskustelua ja kiinnostusta myös Kotkan-Haminan seudulla, vahvistaa Cursor Oy:n matkailupäällikkö Sanna Nikki.

KymiRing nähdään myös eteläisessä Kymenlaaksossa isona mahdollisuutena, johon halutaan panostaa laajassa yhteistyössä.

Hanke käynnistyi joulukuussa 2017 ja jo nyt reilussa vuodessa on saatu aikaan paljon:

– Olemme pitäneet kaksi ylimaakunnallista työpajaa, ja nyt keväällä on tulossa vielä yksi. Ensimmäisessä koolla oli reilusti yli sata alueen yrittäjää ja palveluntuottajaa. Toisessa työpajassa oli paikalla vapaaehtoistoimijoita kyläyhdistyksistä Leijoniin ja Partiolaisista urheiluseuroihin.

– Jo nyt hanke on saavuttanut tärkeimmän tavoitteensa, eli yleisen tietoisuuden lisäämisen eri toimijoiden keskuudessa sekä ylimaakunnallisen yhteistyön tiivistymisen. Työpajoissa on ollut innostunutta ideointia ja keskustelua, kun eri toimijat kohtaavat, vaihtavat ajatuksia ja oivaltavat omat mahdollisuutensa, kertoo Ahola.

– Työpajojen lisäksi olemme luoneet lukemattomia pienten porukoiden tapaamisia. Kaikissa näissä päällimmäisenä on ollut ihmisten aito innostuminen yli maakunta- ja toimialarajojen. KymiRingiä ja MotoGP:tä odotetaan innolla!

Esiselvityshanke on kääntynyt jo loppusuoralle, ja vaikka paljon on tehty ja saavutettu, on Aholan mukaan työsarkaa vielä paljon.

–  Perinteisten toimintamallien haastaminen ja vanhakantaisten ennakkoluulojen murtaminen ei käy hetkessä, joten välillä sitä tuntee olonsa riittämättömäksi. Tässä ajassa ehtii raapaisemaan vaan pintaa, koska asiakokonaisuus on valtavan kokoinen. Mutta siemen on kylvetty. Vain ennakkoluulottomalla ajattelulla ja uskalluksella saavutetaan tuloksia!