Kesäkuun 8. päivänä ajetaan taas työmatkat kaksipyöräisellä Prätkällä töihin -päivän merkeissä. Tempauksen kummi on tänä vuonna juontaja, toimittaja ja bloggari Hanna Sumari, joka hurahti enduroon yli viisikymppisenä.

Suuri osa motoristeista aloittaa ajamisen jo mopoiässä, mutta Hanna Sumari on poikkeus. Hän ajoi kaksipyöräistä ensimmäistä kertaa reilut 10 vuotta sitten, kun hänen motoristimiehensä yllättäen osti hänelle Harrikan. Se oli sitten menoa.

– En ehdi nykyään ajaa niin paljon kuin haluaisin. Mutta esimerkiksi matkustaessa vuokraan aina kohteessa moottoripyörän, se on paras tapa nähdä maailmaa. Moottoripyörän selästä kaikki näyttää jotenkin aidommalta.

Hannan ensimmäinen pyörä oli Harrikka. Pyöräharrastus päätyi myös tv-ruutuihin muun muassa Moottoripyöräpäiväkirjat-sarjassa, jossa ajettiin pitkin Yhdysvaltoja. Sitten joku keksi, että Hanna voisi opetella ajamaan myös enduroa.

– Yksi elämäni hienoimmista seikkailuista oli enduron ajaminen Saharassa, jossa ajoimme muun muassa Dakar-rallin osuuksia. Monet ovat sanoneet, että olin tosi rohkea, kun ryhdyin siihen. Ja onhan se kova suoritus kenelle tahansa, saatikaan sitten viisikymppiselle naiselle, Hanna nauraa.

Endurokokemusten jälkeen pyörä vaihtui Harrikasta matkaenduroksi. Nykyään Hanna ajaa BMW GS 800 -matkaenduroa.

– Vapauden tunne ajaessa on ihan mieletön. Siinä haistaa ja tuntee ilman kylmyyden tai lämmön, ja on koko ajan läsnä ja mukana kaikessa.

Rentoutuminen ja ajatusten nollaaminen pyörän satulassa tulee tarpeeseen, sillä Hanna on kiireinen nainen. Hänellä on oma blogi Apu-lehdessä ja Topi-keittiöiden sivuilla, ja kesällä alkavat taas Suomen kaunein koti -sarjan kuvaukset. Kuvaukset aloitetaan samalla viikolla, jolloin on Prätkällä töihin -päivä.

– Prätkällä töihin -päivä on loistava idea! Mielelläni ajaisin silloinkin pyörällä töihin, mutta se riippuu siitä, missä kuvauspaikat ovat ja missä tehdään maski. Tv-työt ja moottoripyöräkypärä ovat vähän huono yhdistelmä. Elokuvissa, kun nainen ottaa kypärän pois päästä, niin hiukset hulmahtavat kauniisti paikoilleen. Tosielämässä se ei mene ihan niin, Hanna nauraa.

Prätkällä töihin -päivää vietetään perjantaina 8.6. Sen avulla halutaan kannustaa motoristeja kulkemaan työmatkansa moottoripyörällä ja levittämään kaksipyöräharrastuksen ilosanomaa.

Samalla viikolla järjestetään myös moottoripyörien koeajopäiviä Tampereella 6.6., Turussa 7.6. ja Helsingissä 8.6. Koeajoihin startataan kaupunkien messukeskusten parkkipaikoilta.

Prätkällä töihin -päivän järjestää Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto. Moottoripyöräjaoston jäseniä ovat BMW Suomi Oy, Brandt Oy Ab, Elfving Oy, Harley-Davidson Europe, KTM Nordic, Sumeko Oy, Suzuki International Europe GmbH Suomen sivuliike ja Yamaha-Motor Europe.

Kevään suuret moottoripyörien koeajopäivät tarjoavat laajan kattauksen suurimpien moottoripyörämerkkien uutuusmalleja. Koeajossa on yli 100 moottoripyörää 16 merkiltä. Koeajopäivissä voi kokeilla erilaisia moottoripyörämerkkejä ja -malleja sekä vertailla niiden ominaisuuksia. Suuri moottoripyörien koeajopäivä järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Tampereella 6.6. ja Turussa 7.6. Helsingissä tapahtuma on jo kolmatta kertaa Prätkällä -päivänä 8.6.  

Koeajotapahtuma on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tarjoaa vahvoja ajoelämyksiä. Mukana koeajopäivässä ovat Aprilia, BMW, Ducati, Harley-Davidson,  Honda, Husqvarna, Indian,  Kawasaki, KTM, Moto Guzzi, Piaggio, Suzuki, Triumph, Vespa, Yamaha ja Zero.

Koeajotapahtumat tuovat uudet moottoripyörät töihin kaupunkiliikenteeseen näkyvästi. Vilkas moottoripyöräliikenne antaa esimakua keskiviikkona 6.6. Tampereella ja torstaina 7.6. Turussa perjantain 8.6. Prätkällä töihin -päivästä. Silloin prätkiä näkyy työmatkaliikenteen lisäksi erityisen paljon Helsingin Pasilan alueella. Viime keväänä Helsingin koeajopäivässä ajettiin yli 1400 koeajoa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon koeajoja tehdään tänä vuonna ja miten koeajomäärät vaihtelevat kaupungeittain.

Koeajot suuntaavat liikenteeseen Messukeskusten pysäköintialueilta. Reittejä ei ole määritelty ja ajoaika on 20 minuuttia. Ajovarusteita on tarjolla lainaksi, mutta omat ajovarusteetkin voi ottaa mukaan. Kaikki koeajajat rekisteröityvät etukäteen tapahtuman verkkosivuilla tai paikanpäällä. Ajokortti pitää olla mukana. Helsingissä on tarjolla myös ajo-opastusta ja siellä ajamaan pääsee myös ilman kortti kevytmoottoripyörillä suljetulla alueella. Kortittomilla alle 18-vuotiailla on oltava huoltajan kirjallinen suostumus koeajoon. Koeajettavia moottoripyöriä ei voi varata etukäteen.

Koeajajaksi voi rekisteröityä ennakkoon tapahtuman verkkosivuilla www.koeajopaiva.com  Sivuilta löytyy lisätietoja tapahtumasta ja koeajopäivän moottoripyörien lista. Tapahtumaan on veloitukseton sisäänpääsy.

Messukeskus järjestää vuosittain MP-messut helmikuussa ja Suuren moottoripyörien koeajopäivän Prätkällä töihin -päivänä Messukeskuksessa Helsingissä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta. Nyt ensimmäistä kertaa koeajopäivät järjestetään kiertueena, joka starttaa Tampereelta (6.6.) ja jatkuu Turun (7.6.) kautta Helsinkiin (8.6.) Tapahtumat järjestetään klo 12-18 Messukeskusten  pysäköintialueilla. Moottoripyörillä tapahtumaan tulevat voivat pysäköidä pyöränsä veloituksetta Messukeskusten pysäköintialueelle.

Tapahtumapaikkojen osoitteet:
6.6. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus: Ilmailunkatu 20
7.6. Turun Messukeskus: Messukentänkatu 9–13
8.6. Messukeskus, Helsinki: Messuaukio 1

#prätkällätöihin #koeajopäivä
www.koeajopaiva.com

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) löysi turvallisuuspuutteita kaikista neljästä tutkimastaan minimopomallista. Tukes on tutkinut minimopoja viimeksi vuonna 2011, eikä tilanne näytä tulosten perusteella parantuneen.

Tukes tutki kolme minimopomallia ja yhden 70 cm3-moottorilla varustetun pyörän. Kaikissa tutkituissa pyörissä havaittiin turvallisuuspuutteita. Merkittävimpiä puutteita olivat mopon käyttäjäryhmään nähden liian suuri huippunopeus, riittämättömästi toimiva ja/tai väärin asennettu nopeudenrajoitin, mopon rakenteessa olevat terävät reunat ja kulmat, käytönaikaiselle kosketukselle alttiit kuumat pinnat etenkin moottorin lohkossa ja äänenvaimentimen päässä sekä kaatumisriskin aiheuttava sivuseisontatuki. Myös mopojen käyttöohjeissa todettiin runsaasti puutteita.

Kahdessa tapauksessa Tukes antoi päätöksen myyntikiellosta ja yhdessä tuotteen palautusmenettelystä. Yhdessä tapauksista moposta vastuussa oleva yritys teki vapaaehtoisesti takaisinvedon kuluttajilta.

Minimopojen turvallisuutta on tutkittu aikaisemminkin. Vuonna 2011 Tukes havaitsi turvallisuuspuutteita neljässä viidestä tutkimastaan mopomallista. Tätä ennen mopojen turvallisuuspuutteista varoitettiin vuonna 2006. Viimeisimpien tulosten valossa mopojen turvallisuus ei näytä juuri parantuneen. Tukesin koneturvallisuudesta vastaava ylitarkastaja Soili Huttunen kehottaa mopoja myyviä yrityksiä kiinnittämään asiaan huomiota.

– Viranomaiset eivät tarkasta ennakkoon minimopojen turvallisuutta. Tuotteiden turvallisuudesta varmistuminen on niiden valmistajien, maahantuojien ja myyjien lakisääteinen velvollisuus, Huttunen muistuttaa.

Minimopojen on täytettävä koneita koskevat vaatimukset

Yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuja mopoja ja moottoripyöriä valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Tukes puolestaan valvoo nyt tutkittuja, koneiksi luokiteltavia kulkupelejä, kuten minimopoja. Ne ovat pieniä mopoja, joita ei ole tarkoitettu tieliikennekäyttöön. Tällaisella mopolla saa ajaa vain muulta liikenteeltä suljetulla alueella.

Minimopot on suunniteltava ja rakennettava koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen (400/2008, ns. koneasetus) mukaisesti. Asetuksessa on annettu yleisiä turvallisuusvaatimuksia koneiden rakenteelle ja merkinnöille. Lisäksi minimopoja koskee yhdenmukaistettu standardi EN 16029. Turvallisuuden lisäksi yritysten on varmistettava, että minimopoissa on CE-merkintä. Jokaisen mopon mukana pitää lisäksi toimittaa suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet ja ohjeiden liitteenä vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Minimopot mielletään usein halvan hintansa ja pienen kokonsa takia lapsille sopiviksi ajokeiksi. Polttomoottorikäyttöisten mopojen huippunopeus voi kuitenkin olla suuri, minkä vuoksi ne eivät välttämättä sovellu pienempien lasten käyttöön, vaikka muut turvallisuusominaisuudet täyttyisivätkin. Lapset kehittyvät niin kooltaan kuin motorisilta taidoiltaan hyvin vaihtelevasti, joten mopojen käytölle on vaikeaa antaa yksiselitteisiä ikä- tai kokorajoituksia. Vanhempien vastuu korostuu lapselle sopivaa kulkupeliä valittaessa. Toisinaan polkupyörä voi olla mopoa parempi valinta.

Mopon ostajan muistilista

Turvallisuus kannattaa huomioida jo mopoa valitessa ottamalla selvää mopojen ominaisuuksista. Tukesin teettämien testien perusteella huomiota kannattaa kiinnittää etenkin seuraaviin seikkoihin:

Selvitä, mikä mopon huippunopeus on. Esimerkiksi 70 km/h kulkeva mopo ei ole turvallinen pienten lasten käsissä.

Varmista myyjältä, onko mopossa nopeudenrajoitin. Aloittelijoille tarkoitetuissa pienissä mopoissa (sylinteritilavuus enintään 50 cm3, teho enintään 4 kW) on oltava nopeudenrajoitin. Mopo on toimitettava asiakkaalle rajoitin alhaisimmassa arvossaan, joka ei saa ylittää 16 km/h.

Tarkista, onko mopon kuumat pinnat suojattu käytönaikaiselta kosketukselta. Huomioi erityisesti moottorin lohko, pakoputki sekä äänenvaimentimen pää.

Tarkista, ettei bensahana sijaitse liian lähellä moottorin lohkoa.

Katso, onko mopossa teräviä kulmia ja reunoja, joihin ajaja voi ruhjoutua. Etenkin mopolla kaaduttaessa jälki voi olla pahaa. Huomioi erityisesti pohjapanssarin kulmat ja reunat, pulttien päät, sojottavat vaijerit, takahaarukan takapää, sivuseisontatuki sekä takapyörän aseman säätömekanismi. Hauraisiin ja koviin muoviosiin voi kaatumistilanteessa lohjeta teräviä kulmia.

Kokeile sivuseisontatuen toiminta. Liian jämäkkä sivuseisontatuki voi alas unohtuessaan aiheuttaa kaatumisen. Tuen muotoilu vaikuttaa myös ruhjoutumisvaaraan.

Tarkista mopon jalkatapit:

Katso, että jalkatapit on kiinnitetty mopon runkoon tai rungossa kiinni olevaan komponenttiin. Kokeile kiinnityksen tukevuus.

Tarkista, että taittuvat jalkatapit palautuvat kunnolla ajoasentoon.

Katso, ettei tapeissa ole ruhjoutumisvaaraa aiheuttavia teräviä kulmia tai reunoja.

Varmista, että mopon mukana toimitetaan asianmukaiset suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet.

Myös kunnolliset ajovarusteet ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta!

Tutkitut tuotteet Tukesin markkinavalvontarekisterissä:

Minimoto (Preeco)

BSE Glanspower Dirt Bike 70cc

X-Pro Firefly Minidirtbike

Nitro Motors Coyote CRX50

Liikenteessä on jälleen runsaasti kaksipyöräisiä, mikä vaatii talven jälkeen totuttelua kaikilta tiellä liikkujilta. Onnettomuuksia sattuu tyypillisesti eniten kokemattomille motoristeille. Kannattaa huomioida, että keväällä kokenutkin motoristi voi olla hieman ruosteessa ja tarvita treenausta.

Keväällä yllättäviä tilanteita moottoripyöräilijälle voivat aiheuttaa routavauriot, hiekoitussora ja autoilijat, jotka eivät talven jäljiltä ole tottuneet motoristeihin liikenteessä. Lisäksi kokenutkin motoristi voi olla hieman ruosteessa, jos pitkän ajamattoman kauden jälkeen lähtee suoraan vauhdilla liikenteeseen. Tyypillisessä kevätonnettomuudessa moottoripyöräilijä ajaa mutkaan, jossa tien päällä oleva irtosora aiheuttaa kaatumisen.

– Kannattaa tarvittaessa ottaa alkuun muutama ajotunti tai vähintään treenata pyörän hallintaa muuten rauhallisessa paikassa. On myös hyvä kiinnittää normaalia enemmän huomiota ennakoivaan ajotapaan ja ajolinjoihin erityisesti risteysalueilla, muistuttaa vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä.

Ifin vahinkotilastojen mukaan moottoripyöräilijöitä loukkaantuu eniten touko–heinäkuussa eli niinä kuukausina, kun liikenteessä on eniten motoristeja. Viikonloppuvapaat näkyvät vahinkotilastoissa: lauantaisin motoristeille sattuu selvästi muita päiviä enemmän onnettomuuksia.

Onnettomuusriski vahvasti sidoksissa motoristin ajokokemukseen

Lukumääräisesti eniten moottoripyöräonnettomuuksia sattuu Ifin tilastojen mukaan 50–59-vuotiaille miehille. Toiseksi eniten loukkaantumisia sattuu 40–49-vuotiaille miesmotoristeille. Motoristi murtaa onnettomuudessa useimmin polvensa, ranteensa tai jalkateränsä luita.

– Tyypilliset motoristit ovat yli 40-vuotiaita miehiä, joten on loogista, että heille myös sattuu määrällisesti eniten onnettomuuksia. Todellisuudessa onnettomuusriski on enemmän sidoksissa motoristin ajokokemukseen kuin ikään. Eniten vahinkoja sattuu tyypillisesti niille motoristeille, joilla on vähän ajokokemusta ja jotka ajavat suuritehoisilla moottoripyörillä, Jari Pekka Koskela kertoo.

Kokonaisuutena liikenteessä loukkaantuneiden moottoripyöräilijöiden määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena viime vuosina.

– Asenne vaikuttaa turvallisuuteen paljon, eli turhaa riskinottoa kannattaa välttää. Kaikkiin liikkumismuotoihin sisältyy omat riskinsä, mutta ajoneuvosta riippumatta tärkeintä on ajaa siten, että omalla toiminnallaan aiheuttaa mahdollisimman vähän ongelmia itselle tai muille tiellä liikkujille. Ja tietenkin olennaista on myös nauttia ajamisesta, Koskela muistuttaa.

Muista nämä moottoripyöräkauden alussa:

1. Ilmoita moottoripyörän liikennekäyttöönotosta vakuutusyhtiöön, jos moottoripyörässäsi on seisonta-ajallinen vakuutus.
2. Käy pyöräsi huolellisesti läpi. Tarkista erityisesti renkaiden kunto ja paineet, valot, vilkut sekä jarrujen toiminta.
3. Aloita ajokausi maltillisesti ja testaa samalla, että pyöräsi toimii kuten pitääkin. Ota tarvittaessa muutama ajotunti, jotta saat jälleen tuntuman pyörääsi.
4. Huomioi teiden kunto ajovauhdissasi. Keväällä riskejä lisäävät teiden epätasainen sulaminen ja jäätyminen, routavauriot, hiekoitussora ja kylmä asfaltti.
5. Autoilijat eivät talven jälkeen ole tottuneet moottoripyöräilijöihin, joten älä luota, että sinut heti huomataan.
6. Kirkkaanvärinen tai vaalea kypärä ja ajovarustus parantavat turvallisuutta. Tarkista keväällä myös ajovarusteet ja uusi tarvittaessa esimerkiksi pahoin naarmuilla oleva visiiri.

Ilmojen lämmetessä kaivetaan esiin moottoripyörät. Moottoripyörien määrä suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta ja samaan aikaan niillä ajetaan yhä maltillisemmin. Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan moottoripyöräilijöiden liikennekuolemien määrä on enemmän kuin puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla loukkaantuneiden määrä on laskenut 40 prosentilla.

Positiivisesta onnettomuuskehityksestä huolimatta vakuutusyhtiöiden vahinkotilastot muistuttavat siitä, että moottoripyöräilijöille sattuu keskimäärin jopa kuusi kertaa enemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia kuin autoilijoille.

– Kauden alussa moottoripyöräilijöiden on hyvä pitää maltti mielessä ja noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta. Teillä on talven jäljiltä hiekkaa, joka erityisesti kaarteissa ja risteyksissä on yksi syy kaatumisten taustalla. Kaatumistilanteessa asianmukaiset varusteet, kuten ajoasu, -käsineet ja -saappaat suojaavat, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Moottoripyöräkauden alku näkyy tilastoissa onnettomuuksien kasvuna huhtikuusta alkaen. Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan liikennevakuutuksesta maksettavista korvauksista moottoripyöräonnettomuuksissa jopa noin 90 prosenttia maksetaan henkilövahingoista. Autoilijoiden onnettomuuksissa vastaava luku on noin 40–50 prosenttia. Liikenneturvan tilastojen mukaan onnettomuuksia sattuu paljon nuorille: 43 prosenttia kaikista moottoripyörällä loukkaantuneista oli 15–24 -vuotiaita.

Moottoripyörien määrä on Suomessa moninkertaistunut 1990-luvulta. 100 000 moottoripyörän raja meni rikki vuonna 2001. Nyt Suomessa on noin 268 000 rekisteröityä moottoripyörää. Pitkän ajan kasvu on ollut voimakasta, mutta viime vuosina myynti on ollut alamaissa, vain noin 3000 vuosittain myydyn moottoripyörän tasolla.

Hallituksen kaavailemalla ajokorttilain muutoksella olisi pääasiassa negatiivisia vaikutuksia mopo- ja moottoripyöräkorttien hankintaan. Kuluttajille tulisi ylimääräisiä kustannuksia ja liikenneturvallisuusriskit kasvaisivat. Moottoripyöräilijöiden edunvalvojat toivovat lakiesitykseen vielä muutoksia.

Ajokorttiuudistusta perustellaan liikenneturvallisuudella, mutta toteutuessaan se päinvastoin vähentäisi käytännön ajoharjoittelua etenkin mopokortin osalta. Hallituksen esityksessä korvataan käytännön harjoittelu muutamalla teoriatunnilla, ja hyväksi osoittautuneen ajoneuvon käsittelykokeen tilalle tulisi liikenteessä suoritettava ajokoe.

– Mopolla ajamista ei pysty harjoittelemaan laillisesti ilman mopokorttia muuten kuin autokoulun kautta. Autokoululiiton mukaan se kaksinkertaistaisi mopokortin hinnan nykyisestä noin 500 eurosta helposti yli 1000 euroon, kertoo asiamies Hannu Kyyhkynen Teknisen Kaupan Liitosta.

Lisäksi lakiesityksessä tiukennetaan moottoripyöräkortin käsittelykoetta, vaikka se on jo nyt EU-direktiivin mukainen. Uusi vaatimus U-käännöksen kääntösäteeksi on alan kouluttajien ja asiantuntijoiden mukaan liian tiukka ja Autokoululiiton mukaan turha. Sen harjoitteleminen vie moottoripyöräkorttia suorittavalta paljon aikaa, jolloin liikenneturvallisuuden näkökulmasta tärkeimpien asioiden harjoittelu jää vähemmälle.

Moottoripyöräilijöiden edunvalvojat esittävät lakiesitykseen muutoksia, jotta liikenneturvallisuus ei kärsisi ja ajokortin hankkiminen olisi kustannuksiltaan järkevällä tasolla. Hintaa pitäisi alentaa muun muassa vähentämällä pakollisen teoriakoulutuksen osuutta ja lisäämällä ajoharjoittelumahdollisuuksia. Mopokortin ajokoe liikenteessä pitäisi poistaa ja sen sijaan kehittää nykyistä käsittelykoevaatimusta. Lisäksi moottoripyörien ajokorttiluokkien korottamista pitäisi helpottaa hallituksen esityksen mukaisesti ja käsittelykoevaatimukset pitää ennallaan. Ensimmäisen kortin suorittamiseen liitettäisiin liikenteen perusteiden koulutus, joka olisi vapaasti hankittavissa tai se sisällytettäisiin toisen asteen koulutukseen.

– Ajokorttilain tiukentaminen mopojen ja moottoripyörien osalta on erikoista, sillä sille ei ole onnettomuustilastojen valossa perusteita. EU:n liikenteen valkoisen kirjan mukaan varsinkin kaupunkialueilla pitäisi suosia moottoroituja kaksipyöräisiä. Se vähentäisi ruuhkia ja päästöjä ja vaatisi paljon vähemmän pysäköintitilaa. Lisäksi se parantaisi liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, Kyyhkynen sanoo.

Moottoripyöräilijöiden edunvalvojiin kuuluvat alan keskusjärjestöt: Teknisen Kaupan Liitto ry:n Moottoripyöräjaosto maahantuojien edustajana, MP-kauppiaat ry kauppiaiden edustajana, Suomen Motoristit ry (Smoto) harrastajien edustajana sekä Suomen Moottoriliitto moottoriurheilun edustajana.

Suuri moottoripyörien koeajopäivä järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella keskiviikkona 6.6.2018 ja Turussa torstaina 7.6.2018. Helsingissä pääsee nyt jo kolmannen kerran koeajamaan uusia moottoripyöriä perjantaina 8.6.2018. Koeajot lähtevät kyseisten kaupunkien Messukeskusten pysäköintialueilta ja suuntaavat liikenteeseen. Mukana ovat kaikki suurimmat moottoripyörämerkit ja kuumimmat uutuusmallit. Helsingin koeajopäivä on valtakunnallisena Prätkällä töihin -päivänä.

Messukeskus järjestää yhdessä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston kanssa tänä vuonna kolme koeajopäivää. Kiertue lähtee Tampereelta ja päättyy Helsinkiin.  Viime vuonna Helsingin Suuressa moottoripyörien koeajopäivässä ajettiin yli 1 400 koeajoa. Koeajossa oli yli 100 moottoripyörää 21 merkiltä.

”Uskomme, että tapahtuman tunnettuus kasvaa vuosi vuodelta ja tyytyväisten koeajajien kokemukset tuovat ensi kesäkuussa koeajoihin vielä enemmän koeajajia. Helsingin onnistuneet koeajot kannustavat järjestämään vastaavat tapahtumat Tampereelle ja Turkuun. Tapahtumat ovat ainutlaatuisia tilaisuuksia koeajaa erimallisia moottoripyöriä  ja moottoripyörien vertailu on erittäin helppoa”, kertoo tapahtumasta vastaava Niko KantolaMessukeskuksesta. ”Tällaista tapahtumaa ei kannata jättää väliin.”

Suuri moottoripyörien koeajopäivä on saanut pelkästään positiivista palautetta. Viime vuoden jälkeen motoristit toivoivat koeajoja myös muille paikkakunnille. Koeajossa olevat moottoripyörät julkaistaan tapahtuman verkkosivuilla ja somessa toukokuussa.

Kortittomat ja kokeilunhaluiset ajo-opastuksen kautta

Helsingin Suuressa moottoripyörien koeajopäivässä pääsee ajamaan kevytmoottoripyöriä ja mopoja myös ilman korttia.  Ajo-opastusta tarjotaan myös sellaisille kortillisille, jotka eivät ole pitkään aikaan ajaneet moottoripyörää tai joilla on moottoripyörän ajoon oikeuttava kortti, mutta eivät ole koskaan ajaneet moottoripyörällä.

Koeajopäivät nostattavat motokuumetta

Messukeskus järjestää Suuren moottoripyörien koeajopäivän yhdessä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston kanssa Tampereella keskiviikkona 6.6.2018, Turussa torstaina 7.6.2018 ja Helsingissä perjantaina 8.6.2018. Tapahtumat järjestetään klo 12-18 Messukeskusten pysäköintialueilla. Moottoripyörillä tapahtumaan tulevat voivat pysäköidä pyöränsä veloituksetta Messukeskusten pysäköintialueelle.

#prätkällätöihin #koeajopäivä
www.koeajopaiva.com

Vammaisurheilijoiden ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Ulla Kulju ja Etteplan Oyj ovat sol-mineet yhteistyösopimuksen vuodelle 2018. Sopimus sisältää sponsorointia ja Etteplanin meka-niikkasuunnittelijoiden tekemään työtä Kuljun moottoripyörän ajo-ominaisuuksien kehittämiseksi Kuljulle sopiviksi.

Suunnitteluinsinöörinä Etteplanilla työskentelevä Ulla Kulju innostui ratamoottoripyöräilystä työkavereiden kanssa käydyn kahvipöytäkeskustelun seurauksena. ”Olen aina tykännyt vauhtilajeista, ja työkaverit kysyivät, olenko ajatellut kokeilla ajaa moottoripyörää. Hetken emmittyäni totesin, että miksi ei ja siitä se alkoi. Hankin pyörän ja aloimme suunnitella työkavereiden kanssa yhdessä siihen tarvittavia muutoksia”, Kulju kertoo.

Kulju osallistui historian ensimmäisenä naisena vammaisurheilijoiden ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuskisoihin toukokuussa 2017 Le Mansissa, Ranskassa. Kotiin tuomisina oli maailmanmestaruus. Tulevan vuoden 2018 tavoitteet ovat korkealla ja Kuljun suunnitelmissa on ajaa useita kansainvälisiä kisoja.

Etteplan tukee Kuljua sponsoroimalla ja osallistumalla moottoripyörän kehittämiseen. Etteplanin suunnittelijat ovat yhteistyössä Kuljun kanssa etsineet ratkaisuja muun muassa jalkatappeihin ja pyörän istuimeen. Ne ovat ratkaisevasti erilaisia kuin ratamoottoripyöräilyssä yleensä käytössä olevissa pyörissä. Moottoripyörän kehitystyötä on tehty uusimman teknologian, 3D-tulostuksen avulla. Myös moottoripyörän vaihteet ovat käsikäyttöiset erona tavalliseen pyörään. Uusi moottoripyörä julkistetaan MP-messuilla helmikuun alussa 2018.

”Koska en pysty liikuttamaan jalkoja, niin jalkatappeihin on voitava kiinnittää jalat ajon ajaksi. Is-tuimen kallistaminen ajon aikana on myös erilaista, koska alaraajoissa ei ole tuntoa”, Kulju kertoo vaatimuksista.

Nuorena lasketteluonnettomuudessa alaraajahalvaantunut Kulju aloitti kilpailemisen ratamoottori-pyöräilyssä 2015.

Etteplan on yhteistyösopimuksen mukaisesti Ulla Kuljun pääsponsori kaudella 2018. ”Etteplan haluaa olla mukana tukemassa Ullaa hänen kilpaurallaan. Olemme mukana Ullan moottoripyörän muutosten suunnittelussa, tämä sopii hyvin ajatteluumme insinöörisuunnittelusta, ”Engineering with a difference”,  Etteplanin viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen sanoo.

Kuljun tunnuslauseena on “dream big”, uskalla uneksia suuria, älä anna vastoinkäymisten pysäyttää. Kulju on itse paras tunnuslauseensa toteuttaja ja esikuva monelle.